perjantai 4. lokakuuta 2013

Väsynyt päivä

Jep, alkaa näyttää siltä että mä voisin mennä jo peiton alle ja pysyä siellä... Jotenkin niin armoton väsymys että sekoilen vaan. Viimeks silitin sormella lautasliinaa pidemmän tovin ja ihmettelin kun läppärin hiiri ei toimi... Huoh.
Tänään piti olla viikon neljäs treenikerta, ja viimeinen osa uudesta nelijakoisesta, ihanasta ohjelmasta. Päivällä oli kuitenkin sen verran ohjelmaa että päädyin tekemään vain treenintapaisen kotona. Ihan hyvä siitäkin tuli, vielä parempi jos olisin löytänyt puuttuvat painoni jostain. Täytyy joku päivä mennä kääntämään kellari mullinmallin - painolevyjen on pakko olla siellä piilotettuna!

Kotilelut. Voimapyörä on vielä vaan koristeena...

Yleisfiilis ensimmäisestä In Shape-viikosta on ihan mahtava! Alussa jännitin kovastikin sitä, miten pärjään nelijakoisen ohjelman kanssa, sillä tähän mennessä olen tehnyt vaan koko kropan ohjelmia pari-kolme kertaa viikossa. Ja saleilussahan mulla on ollu aika paljon taukoja tänä vuonna - alkuvuodesta kävin (uusi vuosi ja ne jutut...), kesäkuussa kävin (lomaa ei heitetä hukkaan) mutta tosissaan tämä lähti käyntiin vasta pari viikkoa sitten kun hommasin kortin oikealle salille. Elokuusta kyllä jo tein kotitreeniä ja kahvakuulajumppaa Superdieetin ohjeiden mukaan.

Mun ite askarreltu reenivihko, kannessa yhen mun motivaatioidolini Voimariinin kuvia :)
( http://voimariini.blogspot.fi/ ) 

Olen kuvitellut olevani suht hyvässä kunnossa suhteutettuna sairashistoriaani ja lorvikatarriini, mutta nelijakoinen ohjelma kertoi minulle jotain aivan muuta. Ja melko lailla päin kasvoja. Kun liikkeitä tehdään niinkin eritellen ja lihasryhmä kerrallaan, huomaa tosi hyvin mitkä kohdat kropasta yleensä on käytössä ja mitkä viettää vapaata. Jalkaprässissä olin mielestäni päässyt nostamaan painoja ihan kivasti - vaan kun liike tehtiinkin yhdellä jalalla niin puolet kahden jalan painosta olikin yllättäen aivan liikaa. Siinä pinnistellessäni ihmettelin, että vasen jalkani yleensä ottaen suostuu edes kantamaan minut! Samoin muutaman selkä- ja hartialiikkeen kanssa - liike vaati aikamoista keskittymistä, että tajusin edes mihin suuntaan painojen pitäisi liikkua... Ensi viikolla teen kaiken paremmin, tehokkaammin ja osaavammin!

Pari viikkoa sitten - heti kun olin saanut salikorttini hommattua - kävin salin personal trainerilla kehonkoostumusmittauksessa. Mittaus tehtiin Tanitalla, ja mitä olen netistä lukenut niin parempiakin tapoja olisi, mutta tämä oli siinä käsillä ja tahdoin tiedot äkkiä, joten...

Siinä se lukee. Jaa mikä? No se, että salille mars!

Mittauksessa ei oikeastaan tullut ilmi mitään yllättävää. Paino on alipainon rajalla, mutta jo kilo lisää niin humpsahtaisin normaalipainon rajan yli. Rasvaprosenttikin oli ihan ok. Viime syksynä I Love me-messuilla rasvaprosenttini mitattiin ja tulos oli 30% !!! Ei sitä meinannut uskoa mittaajakaan... Oletettavasti mittari oli vain lopen uupunut monen messuilijan mittauksen jälkeen. Mutta, rasvaprosenttini ollessa kunnossa, minun ei tarvitse siihen yrittää vaikuttaa. Etenkin kun tahdon kasvaa isommaksi, niin minun ei kannata samalla yrittää tiristää rasvoja alemmas. Toisaalta jos saan tarpeeksi lihasmassaa, voi rasvaprosentti tippua sen myötä. Se tarkoittaa myös sitä, ettei ole mun asiani nyt innostua aerobisista treeneistä - parempi hyvin hoidettu voimaharjoittelu.

Viskeraalisen eli sisäelimien ympärille keskittyneen rasvan lukuravo oli kaksi ja sekin oli hyvä tulos. Ei siis hätää silläkään saralla.

Nestemäärä kropassa oli myös kohdillaan. Sitä vähän ihmettelin, koska oon melko huono juomaan. Hirmuinen puristus että saisin kaksi litraa edes päivässä täyteen, muttei sekään kyllä aina toteudu.

Mutta nuo mun koivet... Rasvaprosentti on selkeesti korkeempi kuin keskiarvo, joten sinne sitä rasvaa on keskittynyt. Toisaalta tulen kovin päärynäisestä suvusta, toisaalta pers-rasva ei ole sitä vaarallista lajia - mutta koska jalkani rasvaprosentista huolimatta kuitenkin ovat kovin rimpulaiset niin niihin olisi kova tarve saada lihasta. Tällä on hyvä perustella itselleni se vähän pinnallisempi tavoite - tahdon isomman peffan, paksummat reidet ja hienointa olisi jos se teinien tavoittelema reisivako häipyisi vaikka kokonaan...
Samoin käsiin ja hartioihin tarvitaan lihasta ja muotoa, mutta sen voi todeta ihan vain peiliin katsomalla. Kropan malli kun on ohuehko keila -_-

Tämä sopii pinkin nauhan päivään...

Nyt on taas vaihteeks aika syödä - vuorossa on päivän toinen ateria. Päiväruoalla hyvitin eilisen lihattomuudesta lipsumiseni ja söin fetasalaatin. Eikö  asia olekin nyt ihan ok eikä karma tule vainoamaan?
Eilen jouduin juomaan suolashotin illalla, koska tajusin etten ollut syönyt suolaa oikein millään ruoalla... Enpä tahdo tehdä siitä jokapäiväistä ohjelmanumeroa, sen verran puistattava kokemus oli. Siitä oppineena tänään laitoin suolaa jo aamupirtelööni. Tuo feta ja pari oliivia on ihan pelastus tänään, se sisältää kuitenkin sen verran suolaa että  tavote täyttyy. Ja se on nam.

Omnomnom :P

On se vaan niin että nuo söpöt, pienet, punaiset, kotimaiset omenat on hurjan paljon herkumpia kuin isot ulkomaan serkkunsa. Niiiiiin makeita <3


Vaaka ja blenderi - ehkä keittiön käytetyimmät vehkeet nykyään.

Huomenna on ohjelmassa ystävän kanssa salilla käynti. Ihan mahtavaa - yleensä kun käyn yksin ja välillä koko homma tuntuu kovin yksinäiseltä. Vielä en ole päättänyt mitä teen, aloitanko ohjelman ykköspäivästä vai teenkö yhden koko kropan treenin väliin... Toisaalta jalkatreeni houkuttaisi ihan hurjasti. Olisikohan paha jos tekisin toisen jalkatreenin huomenna ja sitten seuraavan vaikka keskiviikkona? :P

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentteja? Ajatuksia? Ruusuja tai risuja? Anna tulla :D