Näytetään tekstit, joissa on tunniste kefiiri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kefiiri. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Avokadoa, avokadoa ja avokadoa. Ja leuanvetoyrityksiä.

Kaupoista on saanu ihan mahtavia avokadoja viime viikkoina - ja vielä edukkaasti - ja mähän olen tietysti ollut asiasta ihan intopiukeena. Ja koska oon ostanu avokadoni pussillisina, oon myöskin ollut iloisesti pakotettu käyttämään niitä jos johonkin...

Avokadohan on täynnänsä hyvää rasvaa - ja kasvirasvoissa ei ole kolesteroli- tms. vaaroja. Päinvastoin - avokado tekee tosi hyvää koko kropalle. Tyydyttymättömät rasvat auttavat pitämään ihon kimmoisana ja pehmeänä, ja hiukset kiiltävänä. Lisäksi avokadossa on huisisti vitamiineja ja hivenaineita. E-vitamiini on antioksidantti joka suojaa ihoa vapailta radikaaleilta. Myös C-vitamiini toimii antioksidanttina sen lisäksi että se osallistuu kollageenin muodostukseen - eli se vaikuttaa ihon, nivelsiteiden ja jänteiden hyvinvointiin. B6-vitamiini auttaa elimistöä puolustautumaan taudinaiheuttajia vastaan ja muodostamaan punasoluja ja keho käyttää B6:sta proteiinien pilkkomiseen - mitä enemmän proteiinia ruokavaliossa, sitä enemmän B6:sta tarvitaan. Lisäksi avokadossa on K-vitamiinia, magnesiumia, folaattia, luteiinia ja kaliumia. Aika mahtava hedelmä siis!
Lautasella, lasissa ja nassussa :D
Smootheihin ja pirtelöihin mä olen aika ajoin jo avokadoa piilottanutkin. Nyt mä tahdoin tehdä kolme avokado-juttua yhdellä kertaa ja mahdollisimman samoilla aineksilla. Väsäsin smoothien, soossin ja naamion. Ja aineksina oli:

Smoothiessa oli yksi avokado, kefiiriä, persimon, appelsiini-mandariini-rypälemehua ja kaurahiutaleita.
Soossissa ja naamiossa oli pohjana yksi avokado, mehutilkka, hunajaa, kurkkua vajaa kymmenen senttiä, rypsiöljyä ruokalusikallinen. Nämä muussasin yhdessä ja erotin pari ruokalusikallista sosetta naamioksi. Eroksi näihin tuli se, että naamioon lisäsin pari teelusikallista kefiiriä ja soossiin suolaa ja chilimausteseosta.

Naamioon olisin voinut lisätä kaurahiutaleitakin, niin koostumus olisi ollut hieman paksumpi. Seuraavalla kerralla sitten :) Naamio tuntui yllättävän viileältä koko parinkymmenen minuutin vaikutusajan - yleensä naamio lämpenee ihon lämpöiseksi aika pian. 

Ihan mahdottoman hyvää oli myös smoothie, johon laitoin avokadoa, mangoa, kefiiriä ja mehua. Jos kefiiriä ei ole saatavissa, voi sen jättää pois tai korvata sen rahkalla, piimällä tai maustamattomalla jugurtilla. Onnistuu varmasti millä vain. Tänään laitoin avokadoa myöskin kerrosvuokaan johon sen lisäksi tuli jauhelihaa, sipulia, perunaa, kesäkurpitsaa ja juustoraastetta. Vaikkakin olin jostain lukenut, ettei avokado tykkää kypsentämisestä, oli asia pakko kokeilla - ja todeta väittämä perättömäksi. Ainakaan vuoan seassa avokado ei kummemmin muuttanut makuaan. Koostumus pysyi yllättävän tiiviinä vaikka odotin sen muuttuvan mössöksi :)

Lisäksi olen monelta sivulta lukenut avokado-suklaamoussen ohjeita. Pitänee etsiä sekin tarkemmin käsiin ja pistää kokeiluun :D
Kerrosvuokaa
Mä olen vihdoin päässyt myös aloittamaan leuanvetotreenini. Sitä ei kyllä siksi ihan heti arvaisi - en nimittäin saa itseäni vedetyksi ylöspäin tippaakaan. Jep, rimpula mikä rimpula... Mutta huippukuntoon.fi-sivulla olevien ohjeiden mukaan oon alotellu tankoon tutustumista. Oon roikkunut siinä, noussut yläasentoon steppilaudan avulla ja laskeutunut siitä sitten alas ja oon tehnyt helpotettuja vetoja varpaat steppilaudan reunalla. Kyllä se siitä kun kovasti harjoittelee. Esikoinen yllätti mut vetämällä suoraan kaksi leukaa, kolmekin kuulemma menee välillä - voimamiehen alku :) Kuopus harjoittelee mun tyylilläni rimpuilemalla. Kaikki meistä kuitenkin riippuu tangossa aina jossain kohti päivää :)
Talvea <3
 Yritän kyllä noiden leuanvetoharjotustenkin kanssa olla aika varovainen, kun mulla on taas nivelet kiukuissaan. Menee hermo! Polvet mulla on ihan muhkuraiset. Maanantaina kävin kävelyllä testaamassa uudet (vanhat) nastalenkkarini, ja vaikka lenkkarit oli ihan mahtavat niin iloa vähän himmensi se että polvet kiukutteli vuorotellen. Välillä toinen meinas mennä alta tai sitten iski vaan ohimenevä juili... Ehkä tuo reuma ei oo tykänny kun oon vähentänyt kortisoniannostani mut katsotaan miten hyvin piikki auttaa tilanteeseen. Ens viikon torstaille sain sitten lääkäriajan - tahdon kortisonipiikin ainakin tuohon muhkuraisempaan vasempaan polveen. Lisäks kyselen nyt vasta lannerangan röntgenin tuloksista, ja vingun itselleni silmälääkärilähetteen (ikä-hemmetin-näkö vissiin vaivaa...) Piti siis varata pidempi aika ja siks se meni noin pitkälle. 

Iskee muuten taas vanha olo kun on kremppaa vähän jokaisessa ruostuneessa osassa. Mut kyl mä tästä vielä nousen ja karistan kaikki ruosteet harteiltani ^_^

Ja sit kun saan jalat taas toimimaan moitteetta, niin keskityn paremmpin kotitreeniinkin. Siihen asti teen vaan leuanvetoharjotuksia ja yläkroppaa. Ja ehkä muutamia kyykkyjä ilman lisäpainoja, koska eihän polvet siitä voi suuttua - eihän??? :D 
Venyttelyyn oon kans keskittynyt nyt vähän enemmän. maanantain hieronnan jälkeen päätin venytellä reisiä ja pohkeita ihan huolella, oli niissä sen verran kipeitä koppurakohtia... Jos tässä oppisi venyttelemään jatkossakin edes jotenkuten säännöllisesti :)
Oikein kovin "jee"-ilme XD
 Viikko menee kuitenkin vauhdilla. Mulla on kaks päivää aikaa siivota vielä vähän tarkemmin, tarkastaa sänkyjen ja sohvien aluset sun muut kolot ettei löydy mitään vääränlaista syötävää nurkista - lauantaina kun meidän perheeseen tulee se odotettu perheenlisäys. Vielä on jotain vauvatavaraa hankkimattakin - vauvalle oma vessa, lisää hiekkaa ja vauvanruokaa pitää olla valmiina Odessan saapuessa :) Ja lauantaista eteenpäin menneekin sit muutama päivä ihan lentäen kun on seurattava uuden tulokkaan sopeutumista ja kissojen kaverustumista.

Pakkasella saa ihania taivaskuvia :D

Kuu ja lintu :)

Auringon lasku ja komee auringonpilari - livenä se oli tietenkin hienomman värinen ja korkeempikin. Ei se montaa minuuttia kestäny, satuin kattomaan ikkunasta oikeeseen aikaan :D
























maanantai 13. tammikuuta 2014

Jutta, motivaatiota ja kamppailulajeja

Perjantain tammikuinen sää...

Tuntuu vähän myöhäiseltä tämä päivitys, kun perjantaista vielä intoilen, mutta viikonloppu oli niin täynnä tohinaa ettei ehtinyt istua koneen ääreen :)

Perjantai alkoi perinteisen (?) tammikuisen sateisena. Vaan eipä haitannut, koska illalla oli luvassa kivaa ohjelmaa - Jutta on the Road-luentokiertueen ensimmäinen stoppi Espoon Barona Areenalla. Oltiin puhuttu mun bestiksen kanssa sinne menosta ja sainkin joululahjaksi häneltä lipun tapahtumaan. Siis sinne! Koska iltapäivän ohjelmaan mulla kuului myös lasten vieminen bussille ennen kuin pääsin irtautumaan Espoonreissuun, olin suunnitellut aikatauluni huolella - katsonut millä bussilla ehditään lasten bussiin ja miten ehdin vielä vaihdolla omalle jatkolinjalle. Kotoa Espooseen pääsyyn olin varannut kaksi tuntia, minkä tiesin riittävän hyvin. Enpä siis paljoa hurrannut kun jostain syystä juurikin se bussi jolla meidän piti stadiin mennä oli ihan tupaten täysi... Siis linja joka kulkee kymmenen minuutin välein eikä koskaan ole niin täynnä etteikö kyytiin mahtuisi - paitsi nyt. Olin varma että seuraavalla bussilla myöhästytään lasten bussista jolloin mun lippuni menee jo umpeen ja joudun ostamaan uuden lipun sen lisäksi että itsellekin tulee hoppu... Huoh. Hypättiin kuitenkin seuraavaan saapuvaan bussiin ja ajateltiin ihan vain katsoa kuinka käy... Ja- tadaa - kuski oli kaahaavaa sorttia ja olimme lasten jatkolinjan pysäkillä kymmenen minuuttia ennen mun alkuperäisen suunnitelman aikaa! Lasten bussikin tuli ajoissa, joten mä laahustin ihan rauhassa kirjakaupan kautta (piti käydä kurkkaamassa aletarjonta) mun bussien lähtöalueelle - ja siellä oli bussi juurikin minuutin päästä lähdössä. Hyppäsin siihen ja olin loppujen lopuksi Espoossa kolme varttia ajoissa! Onneksi ystiskin tuli pian paikalle :D

Osa sienestäni jatkoi matkaansa ystävän hoitoon. Kefiiristä löytyy lisää mm. täältä.

Bussissa oli sisällä väärä linjanumero - ihan hetkiseks säikähdin että olenko menossa lähellekään tavoitepaikkaani...

Onneksi oltiin ajoissa, koska Barona Arenan löytäminen ei ollutkaan ihan helpoin juttu. Tiedettiin kyllä minne mennä, mutta yhtäkkiä oltiin jumissa parkkipaikalla josta näimme Areenan mutta josta ei päässyt ulos kuin sieltä mistä olimme juuri tulleet. Tulipahan iltalenkki tehtyä Espoossa tihkusateessa köpöttäessä. Näin paljon espoolaisia autoja ja isoja lätäköitä.

Perille päästyämme katsoimme pikaisesti läpi kiertueen yhteistyökumppaneiden ständit. Saimme maistiaiset Moist-juomaa - jonka tarkoitusta en oikein ymmärtänyt mutta joka oli mun mielestä tosi hyvää kun taas ystis ei siitä välittänyt. Olisi siellä ollut kaikenmaailman hyviä tarjouksia Puhdistamon, Body Actionin ja Hypoxin jutuista mutta mä olin kuten tavallista liikkeellä hilut taskun pohjalla :D Elixia olisi tarjonnut ilmaisen Inbody-mittauksen, mutta ilmaisuudesta tietämättöminä me laiskiaiset ei jaksettu jäädä pitkän jonon päähän odottelemaan :)

Itse luento oli jaettu kahteen osaan. Ensimmäisellä puoliskolla Jutta puhui minäkuvasta, unelmista ja tavoitteista, motivaatiosta ja vastoinkäymisten selättämisestä sekä luovuttamisen syiden kumoamisesta. Täyttä asiaa siis - osa vanhaa tuttua mutta osa uuttakin. Puolivälissä oli tauko, ja kipitimme hakemaan kahvia lämmikkeeksi, sillä areenalla oli aika vilpoista. Tauon jälkeen Jutta jatkoi hetken yksin kunnes oli Bullin vuoro tulla Jutan seuraksi lavalle. Bullin tehtävä oli kumota yleisimpiä harhaluuloja treenaamisesta ja laihduttamisesta. Täyttä asiaa sekin, tosin kahteen Fitfarmin nettivalmennukseen osallistuneena suurimman osan faktoista tiesinkin jo. Olin kuitenkin tyytyväinen tapahtumaan ja luentoon. Odotin ehkä jotain suurta ja massiivista, mutta pienempimuotoinen tapahtuma oli mukavampi eikä kahviakaan tarvinnut jonottaa pitkään :D

Onneksi ystävä uskalsi kysyä yhteiskuvaa, mä kun menen aina tuppisuuksi tämmösissä tilanteissa.
Lauantaina tein mahtavaa ruokaa - siis niin hyvää etten mä ehkä enää tuu kaipaamaan pizzaa :D Meidän ihanassa In Shape-ryhmässä facebookissa on vinkkailtu loistoreseptejä muillekin, ja tää pohjas yhteen niistä vaikka mulla ei itse reseptistä ollutkaan mitään muistikuvaa... Mutta fiiliksellä hei! Huijauspizzaa tekemään :D

Uunivuoan pohjalle viipaloin juustohöylällä yhden kesäkurpitsan. Sen päälle ripottelin kahdesta sipulista sipulirenkaat. Olisin laittanut kolmekin (olivat pieniä) mutta itketti liikaa. Tässä vaiheessa jauheliha meni kuumalle paistinpannulle paistumaan. Viskasin kesäkurpitsan ja sipulin päälle pari hyppysellistä merisuolaa ja herbes de provence-seosta. Tähän väliin purkillinen Pirkan valkosipulidippiä (omnomnom se on hyvää!) ja vähän Koskenlaskijamurua. Sitten kippasin vuokaan reilusti paprikalla, pippurisekoituksella, bbq-mausteella ja suolalla maustetun jauhelihan ja viimeiseksi ripottelin päälle pari-kolme desiä juustoraastetta. Kokkiseuralaiseni tahtoi omana silauksenaan lisätä päälle vielä muutaman viipaleen chilimeetwurstia - ei ollenkaan huono idea! Eihän tämä nyt mikään ihan suoranainen terveysruoka ollut ylimääräjuuston ja meetwurstin takia, mutta ihan älyttömän hyvää. Vuoka oli uunissa parissasadassa asteessa puolisen tuntia... Oijoi, koskahan tekis tätä uudestaan :P
Maistui seuraavanakin päivänä ;)

Maissi ja porsaanlehtipihvi oli jälkiruoka huijauspizzalle :D Niin ja dippiähän mulla oli kaapissa koska nachot...
Sunnuntai-iltana oli Kaapelitehtaalla Hokutoryu-jujutsuklubilla kamppailulajinäytös - uudet kurssit alkavat tällä viikolla. Ihan kiinnostuksesta lähdin katsomaan - mullahan ei (ainakaan vielä) ole mitään mahdollisuuksia lähteä harrastamaan moista. On meinaan ollut kävelykin pari päivää taas hankalaa kiukkuisen polven takia, ja salissa lattialla istuminen olikin välillä aika hankalaa. Mutta ei sille voi mitään, kamppailu- ja itsepuolustuslajeissa on jotain komeeta :)

Ensin nähtiin kick-boxingia ja junnujen jujutsua.
Ju-jutsu oli hienoa katseltavaa :)

Kenjutsu - ei voi olla miettimättä samuraita ^_^
Karatea. Ja kyllä, siellä hajosi laudanpätkät ja lekaharkot.
Sambo - se laji jota Putinkin harrastaa :)
Näytöksiä katsoessa hujahti lähemmäs kaksi tuntia tuosta vain - lattiaistumisen aiheuttamista nivelkivuista huolimatta. Yllämainittujen lajien lisäksi oli näytös brasilialaisesta jujutsusta, mutta siitä en teidän onneksenne saanut yhtään suttuista kuvaa, koska otteleminen tapahtui lähinnä lattianrajassa ja edessä oli sen verran paljon ihmisiä etten paljoa nähnytkään. Laji vaikutti kuitenkin melko hurjalta ollessaan todella iholla käytävää taistelua. Brasilialaisessa jujutsussa ei korosteta potkuja tai lyöntejä, vaan taisteluharjoitukset perustetaan todenmukaisempiin tilanteisiin ja tutkimusten mukaan suurin osa taisteluista käydään maassa jolloin potkiminen ei onnistu. Melko rankan oloinen laji.

Nyt vaan lisää salitreeniä ja paljon venyttelyä mulle ja lihakset ja nivelet hyvään terään - sitten voin ajatella jotain näistä lajeista. Tällä kehonhallinnalla ei onnistu kuin kaatuminen :D



Tein eilen itselleni makuvettä. Ihan testimielessä - onko se yhtä hyvää kuin aina Porvoon Café Onnessa. Ja olihan se! Omenan maku tosin hukkui vadelman alle, seuraavan kerran vain yhtä makuainetta. Kyllä tuli juotua selvästi enemmän vettä ja ilman pinnistelyä. Seuraavaksi taidan kokeilla mustaherukoita vedessä :D



torstai 12. joulukuuta 2013

12. Nööyyyyyy......

Aamu oli harmaa eikä siitä hippusesta lunta ollut enää tietoakaan...
 Otsikko siitä johtuen ettei oikein ollut aikaa päivittää blogia ja "nööyyyy" koska harmitti jättää tämä väliin, mutta mut yllytettiin tähän ^_^ Jotain edes. Ok.Syyttäkää itseänne.

Sienen tuotos, tuotoksen valutus ja mitä siitä tuli... Hmm...

Join ensimmäisen satsini kefiiriä tänään! Eilen haistelin sienikippoa ja olin haistavinani hiivan hajun. Ei oikein houkutellut... Tänään kun haistoin sieniseosta, olikin haju muuttunut kirpeäksi, samantapaiseksi kuin bulgarian jugurtissa on. Ei enää niin luotaantyöntävää :D

Kun aika tuli, kippasin kefiirin köllimismaitoineen siivilään ja vähän sekoittelin mössöä siivilässä, että joka ikinen terveellinen tippa joka mulle on tarkoitettu, tippuisi alla olevaan kippoon. No, mun juomani ei tuossa vaiheessa vielä ollut kovin houkuttelevan näköistä. Olin myöskin huolissani siitä, että siivilään jäi paljon tavaraa mutta kippoon tuli vain liru... Ajattelin kuitenkin asian olevan ok, joten pesin kefiirin maitomössöstä (vai rahkaako se on?) ja kippasin sen toiseen kippoon jossa uusi maito jo oodotteli sitä.

Nyt vasta tajusin etten ottanut pesunraikkaasta kefiiristä kuvaa. Höh. Mutta ehtiihän sen myöhemminkin ^_^

Sen puolisentoista desiä, mitä mulle jäi juotavaa, sekautin tasaiseksi sauvasekottimella. Oli pakko, mä vaan tykkään enemmän juoda tasasia litkuja. Siksi mä oon tosi onnellinen siitäkin, että mun sheikkereissä on siivilät niin ei protskuklimpit pääse suuhun asti...

Oli se liru isompi mitä kuva antaa ymmärtää O.o
Kefiirin maku oli mulle aikamoinen yllätys! Join sen siis epäluuloisesti, silmät kiinni (kuopuksen ehdotus) ja hengittämättä liikoja. Mutta sepäs olikin hyvää! Hemmetin kirpeää, samanmoinen ilme oli juoman hörpättyäni kuin on sitruunamehuhörpyn jälkeen :D Odotin jotain mietoa, niinkuin piimä, ja eilisillan haisteluiden perusteella hiivaisen tunkkaista - mutta eipäs ollutkaan kumpaakaan. Koostumuskin oli enemmän kuin maidolla. Nyt oikeastaan odotan että saan huomenna maistaa kefiiriä uudestaan. Tuossa se taas posottelee pöydällä kipossaan, yhtä muhkuraisena jo kuin oli tänään ennen valutusta :D

Tuolta se näytti äsken :)
Nyt mä painun nukkumaan. Huomenna kerron teille helvetinkekseistä. Ne ei ihan tuolla nimellä löytyneet netistä, un etsin kivoja lahjaideoita, mutta... No, siitä sitten huomenna ^_^

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

11. päivän sekalainen postaus ja hehkutusta mun sienestä!


Tänään oli aika tapahtumarikas päivä, kertoilen siis kaikennäköistä. Toivottavasti sekalainen postaus ei mene sekavaksi...

Joulua mahtui tähän päivään vain sen verran, että testasin taas yhtä versiota yhdestä lahjasta (eikö ole ärsyttävän vihjailevaa?) ja koti tuoksuu ihan kanelille! Lempituoksuni - tiedänpähän nyt miten sen saa kotiin leijalemaan ilman tuoksutuikkuja tai muita :D Lisäksi kuopus keksi pari lahjaideaa lisää - ensi viikolla on siis tiedossa oikea lahjatehdas! :D

Lisäksi hoitelin asioita tänään, juoksentelin vähän siellä sun täällä. Särkevää korvaa kävin näyttämässä, vain kuullakseni saman minkä kuulin viime talvena muutamankin kerran: "Siellä ei näy mitään, se ei siis voi olla kipeä." Toivotaan että helpottaa.

Kun tulin juoksenteluiltani ja salireissultani kotiin, oli posti tuonut minulle sienen! <3 Ystäväni pohjoisesta oli kasvattanut omaansa niin, että minullekin liikeni ruokalusikallinen. Kuulostaako oudolta? Ihan varmasti...

Yläkuvassa sieni itse, alakuvassa sieni köllii maidossa ja katselee uusia kotimaisemia ^_^
Kyseessä on siis kefiiri eli maitosieni. Nyt kun olen laittanut sen maitoon lillumaan ja pöhisemään, odottelen 24 tuntia ja saan juodakseni lasillisen kefiiriä. Sitä ei myydä enää ruokakaupoissa, muistaakseni Valiokin sitä on ennen tehnyt mutta jostain syystä lopettanut. Virosta sitä voi löytää ja täällä kotomaassakin kefiiriä voi kysellä virolaisista tai itä-eurooppalaisia ruokia myyvistä kaupoista.

Kun sieni on tehnyt taikojaan maidon seassa vuorokauden verran, siivilöin sienen pois syntyneestä juomasta, kulautan ihmenesteen kurkkuuni, pesen sienen ja laitan sen uudestaan maitoon elelemään.

Kefiirin sanotaan olevan tosi terveellistä, onhan siinä maitohappobakteereita - ja siksi minäkin sitä tahdon kokeilla. Turvotuksiin ja muihin suolisto-oireisiin sen pitäisi auttaa melko nopeastikin. Närästystäkin sen pitäisi vähentää ja parantaa jopa vatsahaavoja. Hivenaineita ja vitamiineja kefiiristä saa, ja sen uskotaan puhdistavan maksaa ja munuaisia, nopeuttavan aineenvaihduntaa japuhdistaa elimistöä kuona-aineista. Kefiiri kuulemma auttaa nivelvaivoihin ja tulehduksiinkin. Mielikin piristyy tätä käytettäessä.

Huimia odotuksia on nyt kasattu tuolle pienelle pipanaryppäälle joka muutti keittiööni asumaan. Siispä mä tunnen omaksi velvollisuudekseni pitää sienestä niin hyvää huolta kuin suinkin - katsotaan pitääkö sieni musta yhtä hyvää huolta :)

Mä aina kuvittelen, etten ole lumi-fani, mutta kun katselen jäisiä ja vetisiä tienpientareita ja tätä harmautta alan kyllä toivomaan lunta. Äkkiä ja paljon!
Tuon jännän uuden tuttavuuden lisäksi mulla oli ihan huisi salipäivä tänään! Jotenkin olin täysblondina liikkeellä enkä tajunnut katsoa treenivihosta kuin normisti käyttämäni painot. Sitten jo ensimmäisessä liikkeessä ihmettelin miten on toistot niin vaikeaa saada täyteen - mutta kas, kun katsoin edellisiä treenejä niin en ole edes tehnyt niin montaa toistoa aiemmin! Hitto, ajattelin, ja väänsin ne hankalatkin toistot joka sarjassa - koska pystyin! Mieli on kummallinen, koska aiemmin olen ihan varmasti pinnistänyt loppuun asti ja nyt pystyi enempäänkin kun odotti enemmän. Muutamassa liikkeessä nostin painojakin, muissa lisäsin toistoja. Kaikista mahtavinta oli että sain prässiin taas lisää kiloja... Viime viikolla lisäsin painoa ja ajattelin sen olevan jo paljon, mutta tänään - kun treeni sujui muutenkin niin loistavasti - päätin nostaa painoja vielä vähän.., Ja hienostihan se meni!

Täytyy tunnustaa että oon lusmuillu treenien kanssa nyt taas viikon verran... Ja koska oon tehny niin harvoin salitreeniä, oon tehny niistä sitten kokonaisvaltasempia tuon nelijakoisen ohjelman sijaan. Ajattelinkin tehdä vähän aikaa joko yksi- tai kaksijakoista. Jos vuoden loppuun? Tässä on muutenkin niin paljon hössäystä joulun ja lomien ja (jeeee, löytyisipä HÄN jo!!!) uuden kissan kanssa, että ajattelin salihommien olevan parasta yksinkertaistettuna. Teen niin paljon kuin ehdin, mutta nelijakoisen olettaisin kärsivän siitä että kerrat harvenevat.

Voi apua mikä kroppa, voiko tuollasta ollakaan? ^_^

Joskus on pakko käyttää kumpaakin, mtta oon kyllä saanu huomata että tuo terveydenhoitopuoli puree kyllä niin hyvin että sairaudenhoidon tarve vähenee ;)
Nyt mä menen kuopuksen kanssa tekemään munavoita. Mä päätin kokeilla päivittäisiä karjalanpiirakoita mun hiilarinsyömistuskaani. Kaikista kivoin tapa syödä riisiä - heti sushin jälkeen :D

Haluaako joku muka laskea odotuksiaan? En minä ainakaan :D