Avokadoa, avokadoa ja avokadoa. Ja leuanvetoyrityksiä.

Kaupoista on saanu ihan mahtavia avokadoja viime viikkoina - ja vielä edukkaasti - ja mähän olen tietysti ollut asiasta ihan intopiukeena. Ja koska oon ostanu avokadoni pussillisina, oon myöskin ollut iloisesti pakotettu käyttämään niitä jos johonkin...

Avokadohan on täynnänsä hyvää rasvaa - ja kasvirasvoissa ei ole kolesteroli- tms. vaaroja. Päinvastoin - avokado tekee tosi hyvää koko kropalle. Tyydyttymättömät rasvat auttavat pitämään ihon kimmoisana ja pehmeänä, ja hiukset kiiltävänä. Lisäksi avokadossa on huisisti vitamiineja ja hivenaineita. E-vitamiini on antioksidantti joka suojaa ihoa vapailta radikaaleilta. Myös C-vitamiini toimii antioksidanttina sen lisäksi että se osallistuu kollageenin muodostukseen - eli se vaikuttaa ihon, nivelsiteiden ja jänteiden hyvinvointiin. B6-vitamiini auttaa elimistöä puolustautumaan taudinaiheuttajia vastaan ja muodostamaan punasoluja ja keho käyttää B6:sta proteiinien pilkkomiseen - mitä enemmän proteiinia ruokavaliossa, sitä enemmän B6:sta tarvitaan. Lisäksi avokadossa on K-vitamiinia, magnesiumia, folaattia, luteiinia ja kaliumia. Aika mahtava hedelmä siis!

Lautasella, lasissa ja nassussa :D

Smootheihin ja pirtelöihin mä olen aika ajoin jo avokadoa piilottanutkin. Nyt mä tahdoin tehdä kolme avokado-juttua yhdellä kertaa ja mahdollisimman samoilla aineksilla. Väsäsin smoothien, soossin ja naamion. Ja aineksina oli:

Smoothiessa oli yksi avokado, kefiiriä, persimon, appelsiini-mandariini-rypälemehua ja kaurahiutaleita.
Soossissa ja naamiossa oli pohjana yksi avokado, mehutilkka, hunajaa, kurkkua vajaa kymmenen senttiä, rypsiöljyä ruokalusikallinen. Nämä muussasin yhdessä ja erotin pari ruokalusikallista sosetta naamioksi. Eroksi näihin tuli se, että naamioon lisäsin pari teelusikallista kefiiriä ja soossiin suolaa ja chilimausteseosta.

Naamioon olisin voinut lisätä kaurahiutaleitakin, niin koostumus olisi ollut hieman paksumpi. Seuraavalla kerralla sitten :) Naamio tuntui yllättävän viileältä koko parinkymmenen minuutin vaikutusajan - yleensä naamio lämpenee ihon lämpöiseksi aika pian. 

Ihan mahdottoman hyvää oli myös smoothie, johon laitoin avokadoa, mangoa, kefiiriä ja mehua. Jos kefiiriä ei ole saatavissa, voi sen jättää pois tai korvata sen rahkalla, piimällä tai maustamattomalla jugurtilla. Onnistuu varmasti millä vain. Tänään laitoin avokadoa myöskin kerrosvuokaan johon sen lisäksi tuli jauhelihaa, sipulia, perunaa, kesäkurpitsaa ja juustoraastetta. Vaikkakin olin jostain lukenut, ettei avokado tykkää kypsentämisestä, oli asia pakko kokeilla - ja todeta väittämä perättömäksi. Ainakaan vuoan seassa avokado ei kummemmin muuttanut makuaan. Koostumus pysyi yllättävän tiiviinä vaikka odotin sen muuttuvan mössöksi :)

Lisäksi olen monelta sivulta lukenut avokado-suklaamoussen ohjeita. Pitänee etsiä sekin tarkemmin käsiin ja pistää kokeiluun :D

Kerrosvuokaa

Mä olen vihdoin päässyt myös aloittamaan leuanvetotreenini. Sitä ei kyllä siksi ihan heti arvaisi - en nimittäin saa itseäni vedetyksi ylöspäin tippaakaan. Jep, rimpula mikä rimpula... Mutta huippukuntoon.fi-sivulla olevien ohjeiden mukaan oon alotellu tankoon tutustumista. Oon roikkunut siinä, noussut yläasentoon steppilaudan avulla ja laskeutunut siitä sitten alas ja oon tehnyt helpotettuja vetoja varpaat steppilaudan reunalla. Kyllä se siitä kun kovasti harjoittelee. Esikoinen yllätti mut vetämällä suoraan kaksi leukaa, kolmekin kuulemma menee välillä - voimamiehen alku :) Kuopus harjoittelee mun tyylilläni rimpuilemalla. Kaikki meistä kuitenkin riippuu tangossa aina jossain kohti päivää :)

Talvea <3

 Yritän kyllä noiden leuanvetoharjotustenkin kanssa olla aika varovainen, kun mulla on taas nivelet kiukuissaan. Menee hermo! Polvet mulla on ihan muhkuraiset. Maanantaina kävin kävelyllä testaamassa uudet (vanhat) nastalenkkarini, ja vaikka lenkkarit oli ihan mahtavat niin iloa vähän himmensi se että polvet kiukutteli vuorotellen. Välillä toinen meinas mennä alta tai sitten iski vaan ohimenevä juili... Ehkä tuo reuma ei oo tykänny kun oon vähentänyt kortisoniannostani mut katsotaan miten hyvin piikki auttaa tilanteeseen. Ens viikon torstaille sain sitten lääkäriajan - tahdon kortisonipiikin ainakin tuohon muhkuraisempaan vasempaan polveen. Lisäks kyselen nyt vasta lannerangan röntgenin tuloksista, ja vingun itselleni silmälääkärilähetteen (ikä-hemmetin-näkö vissiin vaivaa...) Piti siis varata pidempi aika ja siks se meni noin pitkälle. 

Iskee muuten taas vanha olo kun on kremppaa vähän jokaisessa ruostuneessa osassa. Mut kyl mä tästä vielä nousen ja karistan kaikki ruosteet harteiltani ^_^

Ja sit kun saan jalat taas toimimaan moitteetta, niin keskityn paremmpin kotitreeniinkin. Siihen asti teen vaan leuanvetoharjotuksia ja yläkroppaa. Ja ehkä muutamia kyykkyjä ilman lisäpainoja, koska eihän polvet siitä voi suuttua - eihän??? :D 
Venyttelyyn oon kans keskittynyt nyt vähän enemmän. maanantain hieronnan jälkeen päätin venytellä reisiä ja pohkeita ihan huolella, oli niissä sen verran kipeitä koppurakohtia... Jos tässä oppisi venyttelemään jatkossakin edes jotenkuten säännöllisesti :)

Oikein kovin "jee"-ilme XD

 Viikko menee kuitenkin vauhdilla. Mulla on kaks päivää aikaa siivota vielä vähän tarkemmin, tarkastaa sänkyjen ja sohvien aluset sun muut kolot ettei löydy mitään vääränlaista syötävää nurkista - lauantaina kun meidän perheeseen tulee se odotettu perheenlisäys. Vielä on jotain vauvatavaraa hankkimattakin - vauvalle oma vessa, lisää hiekkaa ja vauvanruokaa pitää olla valmiina Odessan saapuessa :) Ja lauantaista eteenpäin menneekin sit muutama päivä ihan lentäen kun on seurattava uuden tulokkaan sopeutumista ja kissojen kaverustumista.

Pakkasella saa ihania taivaskuvia :D

Kuu ja lintu :)

Auringon lasku ja komee auringonpilari - livenä se oli tietenkin hienomman värinen ja korkeempikin. Ei se montaa minuuttia kestäny, satuin kattomaan ikkunasta oikeeseen aikaan :D

Uimajumi ja joulukalenterilupaus :D

Kuva huijaa. Oli pimeempää.

Eilen oli sitten synkkä päivä... Sään puolesta. Aamusta iltaan pilkkopimeää ja välillä ripeksi vettä. Ja tuuli oli vaihteeksi niin rapsakka ettei ulkoilu oikeen houkutellut. Sen verran vaan että salille könysin ja salilta kotiin.

Vuorossa oli selkä- ja takareisitreeni. Seitsemän (vai kahdeksan???) viikkoa sitten en edes tiennyt missä kohtaa selkäliikkeiden pitäisi tuntua - oli lihakset vielä niin hukassa. Nyt treeniä on tuplaten mahtavaa tehdä, kun pystyy tunnustelemaan liikettä ja sen tuntua lihaksissa.

Ainoo mikä mua tossa treenissä jäytää, on ne mun kilomäärät yhden jalan prässissä. Siis oikeesti, vasen jalka ei suostu liikauttamaan seitsemää kiloa enempää. Enkä mä käytä edes kelkallista prässiä... Oikeessa oon saanu painoja vähän nostettua ja siinä alkupainokin oli enempi ku vasemmalla tehdessä. En tiiä, vähän sama ongelma vasemman käden ojentajien kanssa - ne ei vaan tottele. En tiiä onko ongelma jossain lihasten hermotuksessa vai missä. Mut ei auta ku sinnikkäästi jatkaa , lisätä sit edes toistoja siihen asti kunnes kiloja saa lisää. Ja onneks on se iki-ihana facebookryhmä meillä In Shapelaisilla, sieltä saa niin loistavia ohjeita ja vinkkejä (puhumattakaan tsempistä) aiheeseen ku aiheeseen... Nytkin kuulin että treeni kannattaa kokeilla alottaa siitä huonommasta puolesta. Niinpä niin, ihan järkeenkäypää! :)

Lippis on sadesäällä ihan must!

Lumimarjoja ^_^

Mulla alkaa jauheliha tulla korvista ulos, joten oon yrittäny keksiä jotain muuta tilalle protskun lähteeks. (Keksiä... Huono sana mut en muutakaan.. No, keksiny O.o ) Tonnikala on ihanaa kun sitä voi aina olla kaapissa valmiina, mutta mä en osaa käyttää sitä lämpimissä ruoissa. Tonnikalakastiketta joskus oon tehny, mutta en tiiä enkö sit osaa maustaa sitä oikein mut ei vaan maistu. Näitä miettiessäni mieleeni paukahti ihana muinainen, kultainen yhdeksänkytluku ja viikonloput ja loma-ajat kun serkun kanssa lähdettiin Tampereelle mummin luo hengaamaan. Mummi oli ihan mahtava <3 <3 <3 mutta se siitä ainakin tällä kertaa. Siellä kuitenkin iltamyöhällä ulkoa tultuamme oli pakko saada syötävää ja serkkuni opettikin tekemään helppoja ja nopeita tonnikalalämppäreitä (aika hienoa teini-ikäiseltä pojalta, opettaa reseptejä :D ) Nämä olivatkin ihan vakioevästä: Reissumiehen päälle tonnikalaa, tonnikalan päälle ananasrengas ja siihen päälle juustoa. Uuniin, ja uunin jälkeen päälle vielä oreganoa. Herrrkkua :D

Tällä kertaa tosin sävelsin vähän itse lisää pistämällä leipiin myös maustekurkkua ja sipulia ja jättämällä toisesta leivästä ananaksen pois. Närästysvaivat on niin selkärankaan juurtuneet, etten uskaltanut ottaa riskiä että ananaksen polttelun takia jäisi kumpikin herkkupala syömättä. Onneksi närästys ei kuitenkaan ollutkaan hirveän kaamea, uskallan siis seuraavalla kerralla käyttää ananasta enemmänkin :P

Vähän ois saanu nättiyttä enemmän jos ois jaksanut raastaa juuston :)

Tänään oli salivapaa päivä, joten ihan mahtavan sopiva päivä lähteä kuopuksen kanssa uimaan! Asiaa helpotti vielä se, että tällä kertaa kuopus oli saanut koulusta koko perheen uimapassin, jolla me kumpikin pääsimme uimaan ilmaiseksi. Samaa herkkua on luvassa vielä yhdeksän kertaa. Mahtavaa tsemppausta liikunnan pariin koulun puolesta!

Mä olen aiemmin kokenu uimisen lihasjumeja helpottavaksi. Uiminen (=mukelon kanssa leikkiminen ja polskiminen)on kuitenkin kevyttä liikuntaa ja vedessä on tosi hyvä venytelläkin. Nyt kuitenkin kun puolentoista tunnin polskimisen jälkeen lähdettiin hallilta, olin minä jotenkin totaalisen jumissa. En tajua mistä se tuli - olisiko siitä että loppuvaiheessa tuli kylmä? Vai olisiko pitänyt kuitenkin pitää kokonaan liikkumisesta vapaa päivä? Nyt on kyllä sellainen olo että venyttelyä ei auta unohtaa, ei tänään illalla eikä huomennakaan. Mutta hauskaa vedessä heiluminen oli silti :)

Kotimatkalla tehtiin lenkki kuopuksen koulun pihan kautta - poika halusi näyttää miten roikkuu ja keikkuu pihan tangolla, ja miten siitä voi vauhtihypätäkin. Innostuin minäkin kiipeilemään - se ei kyllä jostain syystä luonnistu enää yhtään niin näppärästi kuin kaksikymmentäviisi vuotta sitten (Ai hitsi kun noi valtavat vuosimäärät on alkanu häiritsemään lähes kaikissa asiayhteyksissä...)

Ai että kuin sulavaa liikettä. Ja yhdessä kuvassa mä muutuin mustavalkoiseksi O.o

Parasta tuossa lisälenkissä oli kuitenkin kun pirpana alkoi keksimään kuvauskohteita. Parhaita kuvia pitkään aikaan, vielä kun olisi ollut oikea kamera mukana!

Tämä oli mun kuvaidea. Jei.

Minä!

Poitsu <3

Mahtava puukäytävä :)

Siellä on joku O.o

Ja sitten tuo joulukalenterilupaus... Voimariini heitti haasteen kuvallisesta joulukalenterista ja tottakai itsekin pitää kokeilla moista! Saas nähdä mitä tulee :D Tahdon myös pistää haastetta eteenpäin, joten jos kirjoitat blogia niin miten ois? ;)
Nyt vaan toivoisin teiltä ideoita kuviin! Aiheita, juttuja, vaikka jotain abstraktiakin, ihan mitä vaan, mitä haluatte nähdä? Yritän toteuttaa toiveet parhaani mukaan. Joten antaa tulla! :D

Aijuu, linkatkaahan sit mullekin osoitetta kommentteihin jos tartutte haasteeseen! :D

Mun Famu kutoo ihania tonttu-ukkeleita ^_^ <3