Reseptipläjäys :D

Ei, en mä ole unohtanut teitä <3 Mä olen vain ollut osin saamaton ja osin kiireinen ja osin oon tietoisesti vältellyt kissanpentu-tietokone-yhdistelmää jolloin päivittely auttamatta jää... Mutta tän päivityskatkoksen aikana mä olen ehtinyt saada kortisonipiikin polveeni (arvatkaa oliko ihanaa kun se liikkeen paksuus hävisi!), oon käyny optikolla ja jalkahoitajalla ja nyt oottelen ensimmäisiä ikinä lukulasejani (ne on niiiiiin siistit!) ja kutsua apuvälineklinikalle jossa mulle tehdään tukipohjalliset. Sitten ei tarvitse enää koko ajan keskittyä pitämään lättäjalkaa suorassa eikä jalat ehkä väsy niin nopeasti :)

Mutta nyt asiaan! Oon lupaillut kirjotella muutamia reseptejä muillakein kokeiltavaksi ja hoidan sen homman nyt. Ensimmäisenä mantelinäkkileipä, joka toimii suolakeksinkin korvikkeena ihan tosi hyvin.

Pussista huomaa että mantelissa on rasvaa jauhonakin :D

Mantelinäkkärin ohjeeseen törmäsin etsiessäni jotain aivan muuta. Hiidenuhman keittiö vinkkasi tästä herkusta ja seuraavalla kerralla Punnitse & Säästään eksyessäni mukaani tarttui mantelijauhoja... Tyyristä tavaraahan se on, mutta piti päästä kokeilemaa. Ja kokeilun jälkeen olen mielessäni käynyt läpi tuttavia joilla mahtaisi olla pääsy tukkuun ja sitä kautta halvempaan ja isompaan pakkaukseen mantelijauhoa... :D Mutta tämä oli ihan älyttömän helppo tehdä eikä aineitakaan tarvitse ostaa pitkän listan mukaan: mantelijauhoja, psylliumia, suolaa, öljyä ja vettä. Ja se onnistui vaikka mokasin! Mietinkin onko tätä ylipäänsä mahdollista sössiä - paisti käräyttämällä uunissa... Mulla oli siis mantelijauhoa kolmisen desiä, eli vähemmän kuin ohjeessa. Muistin asian hienosti siihen asti kun aloin mittailemaan muita aineksia... Psylliumia, suolaa ja öljyä meni siis viiden desin ohjeen mukaan ja vettäkin humpsautin kaksi desiä ennen kuin tajusin mokani. Mutta älkää huoliko: testasin taas teidän takianne sössimistilanteen eikä se tosiaankaan haitannut mitään! :D

Kerrosvuoka... Mun uusi, suuri rakkauteni <3 Oon tehnyt tätä tonnikalalla ja jauhelihalla, kanallakin voisin kokeilla... Tätähän voi varioida ihan loputtomiin, mutta näillä aineksilla tää on mun lemppari...

Tarvitaan: kesäkurpitsaa, sipulia, selleriä, fetaa, tomaattikastiketta, jauhelihaa/kanaa/tonnikalaa, valkosipulia ja juustoraastetta.
Ensin paistetaan jauheliha/kana ja maustetaan se reilusti. Itse käytän pippurisekoitusta, suolaa, paprikajauhetta, chilijauhetta ja timjamia.
Sitten aletaan latomaan tavaraa uunivuokaan. Kesäkurpitsasta saa sopivan ohuita viipaleita juustohöylällä. Ensin kesäkurpitsaa, päälle sipulia (suolaa tähän väliin), fetaa ja tomaattimurskaa. Tomaattimurskan päälle taas hippasen suolaa ja reiluhkosti hunajaa (tungen nykyään tomaattijuttuihin aina hunajaakin, oon varma että se estää tomaattia närästämästä :D ) ja lisää kesäkurpitsaa. Sitten on lihan vuoro ja lihan päälle valkosipuliviipaleet (tai kuivatut lastut). Päällimmäiseksi vielä fetaa ja kesäkurpitsaa ja kesäkurpitsan päälle juustoraaste. Juustoraasteen päälle herkkujuusto (vuohenjuusto tai stilton tms. namu) ja koko komeus uuniin. Suolan lisääminen joka välissä kuulostaa ehkä hassulta, mut mä oon vasta oppinut käyttämään suolaa niin hokematta unohtaisin lisätä sitä tarpeeks. Ennen lisäsin kokatessakin suolan sirottimella...
Koko hässäkkä on uunissa 175-asteessa ehkä puolisen tuntia - sen aikaa että juusto näyttää hyvälle. Kauemmin jos pitää niin saa ihan pehmeitä vihanneksia, mutta ite tykkään sillein sopivan napakoista. Kannattaa kokeilla ;)

Kauneudesta en tiedä mutta voi jessus kun tää on hyvää!

Ryppypottujen ja salaatin kanssa - nam!

Nyhtöpossu tunkee nyt silmille joka paikassa - mutta sehän ei haittaa koska se on sen verran hyvää ja helppoa ruokaa että kaikkien pitääkin siitä tietää :D Itse tein nyhtöpossuksia suomennettua pulled porkkia ensimmäisen kerran vappuna ja vaikutuin. Nyt tein uusinnan suurinpiirtein samalla reseptillä (mähän en osaa niitä kunnolla seurata...) ja parvekkeella odottaa parin kilon satsi possun uunilihaa jotta pääsen kokeilemaan jotain toisakin reseptiä. Nojoo, ja että lapsetkin saa herkkua, koska se mitä jäi perjantain possusta, upposi kyllä kokonaan mun mahaani viikonlopun aikana...
Monestihan tätä tarjotaan hampparin täytteenä, mutta meillä sitä on syöty myös ryppyperunoiden, nachojen ja muussin kanssa. Ja coleslaw on tälle oiva kaveri ;)

Mutta, kolamarinoitu nyhtis syntyi näin:

Lihaksi tarvitset possun lapaa tai kassleria tai uunilihaa (en tiedä mitä osaa se on, edes google ei kertonut), mitä enemmän, sen parempi :P Mulla oli vähän vajaa kilo tällä kertaa. Itse oon tehnyt vain lavasta, uuniliha on kyllä kokeiluvuorossa tällä viikolla.
Marinadiin tarvitset:  soijaa 0,5dl, ketsuppia 0,5dl, chilijauhetta 1tl, paprikajauhetta 2tl, liquid smokea 2rkl, bbq-mausteseosta 1tl, valkosipulia 5 isoa kynttä paloiteltuna, yksi iso sipuli, dijon-sinappia 1rkl ja puoli litraa kokista.
Ihan ensimmäiseksi lätkin lihan pintaan reilusti suolaa ja pippuriseosta ja jätin yksikseen nököttämään hetkeksi... Olisiko mennyt noin tunti plus marinadin sekoitus kun possu sitten pääsi odottamaansa marinadikylpyyn. Kiikutin kulhon peiteltynä parvekkeelle viileään ja annoin lihan muhia marinadissa seuraavaan päivään. Aamulla nostin kulhon sisälle ja annoin lämmetä muutaman tunnin. Tätä lillutus-sessiota ei ole pakko tehdä, vaan lihan voi pistää suoraan marinadissa paistopussiin ja uuniin. Mä vaan tykkään tehdä ylimääräkiemuroita välillä :D
Uuni laitetaan lämpenemään 125 asteeseen. Kun lihamötkäle on taiteiltu paistopussiin ja onnistuneesti kaadettu ainakin suurin osa marinadista pussiin myös, suljetaan pussi ja laitetaan uunivuokaan. Sitten vuoka pussukoineen uuniin ja unohdetaan se sinne. Ihan oikeasti, sen voi unohtaa - kypsennysaika on meinaan hurjan pitkä ja siitä tulee ihan tylsä jos meinaat kurkkia koko ajan uuniin. Mulla possu tais löhötä uunissa lähemmäs seitsemän tuntia. Saattaapi olla että vähempikin riittää, viiskin tuntia vois olla ok.

Kun possu on otettu uunista takaisin kylmään maailmaan, valutetaan marinadi kattilaan - mä teen sen niin että leikkaan paistopussiin pienen reiän. Lihaa meinaan on varmaan aika turha alkaa noukkimaan sieltä marinadin seasta, koska se on niin ä-lyt-tö-män mureeta että kalasteluks menee... Se humpsautetaan kulhoon sitten marinadin poiston jälkeen. Siinä vaiheessa ootkin varmaan jo huomannu miten pehmosta liha on ja todennut että se hajoaa ihan kosketuksesta. Sit vaan rääpimään nahkat, luut, liiat rasvat sun muut ylimäärät pois herkkulihan seasta, ja sit haarukoilla hajottelemaan liha pieneksi.
Marinadista mä keittelin sit bbq-kastikkeen lisäämällä siihen tomaattipyrettä, punaviinietikkaa (punaviinikin ois käyny) ja puolikkaan sitruunan mehu. Satunnaiset sipulit ja valkosipulit muussasin sauvasekottimella hienoksi. Keittelin soossia kasaan varmaan reilu puoli tuntia. ja sitten kaadoin sen possun päälle!

Possun kanssa tarjosin ryppypottuja, joista oonkin jo aikaisemmin kertonut ylimalkaisen ohjeen kanssa täällä.

Dagen efter-annos nachojen ja sekalaisten juustojen kanssa, ja fetasalaatin päällä läjä tujua tsatsikia :P

Kookoskanakeitto kaikilla härpäkkeillä... Se kummitteli mun mielessä viikkotolkulla ennen kuin sain aikaiseksi tehdä sitä. Arvatkaa miksi? Koska kerrosvuoka kummitteli vielä kovempaa ja mä tein sitä uudestaan ja uudestaan :D

Eilen sain vihdoin kanakeittonikin tehtyä. Mitään määriä en kirjoittanut ylös, mutta keiton voikin tehdä melko suurpiirteisesti. Ehkä? Kanan fileesuikaleita paistoin sipulin kanssa kookosöljyssä, maustoin chilillä, pippuriseoksella, suolalla ja inkiväärillä (oli vain pussiversiota mutta EHDOTTOMASTI tuoretta mieluummin), viskasin sekaan paprikaa, selleriä, purkkimaissia (koska se on rapsakampaa kuin pakastemaissi) ja kesäkurpitsaa ja paistelin niitäkin hetken. Seitsemisen desiä vettä päälle, he-ma-pa-riisi-pakastepussista jonkun verran ja samoin pakaste-kasvissuikaleita ja annoin kiehua. Sitten kookosmaitoa sekaan ja yhden limen mehu ja kuori (muista pestä se hyvin!) ja mehua sitruunasta maun mukaan. Itse tykkäsin melko kirpeästä. Lopuksi vaan tarkistin maut, ettei mikään hyppää hirveästi yli muiden - ja omnom kun oli taas hyvää ruokaa!

Vaikka oon ollut nyt sillä gluteenittomalla kuurilla muutaman viikon, niin sunnuntaina annoin itselleni luvan syödä vähän vehnää. Kuopus kun tahtoi tehdä mulle synttärikakun kun perhettä oli tulossa kahville. Ja katsokaa mikä taideteos! Mä en jotenkin ois odottanut yhdeksänvuotiaalta pojalta tuollasta herkkyyttä kakun koristelussa :D

Hyvää synttäriä minä ^_^

 Leuanvetohaasteesta mulla ei ole yhtään kuvaa, koska näytän siinä hommassa niin epäedustavalta... No ei, se vaan on niin nopeeta toimintaa ettei kukaan ehdi ottaa kuvaa kun mä nykäsen sen pari senttiä ylöspäin. Mä siis saan jo liikettä aikaiseksi! Oon ihan hirmusen ylpeä! Alotin treenaamisen kolmisen viikkoa sit - ja ihan täysin nollasta. Luin että aloittelijan kannattaa harjoitella roikkumalla tangossa - olen siis tehnyt niin. Roikkunut roikkumasta päästyänikin - no, en ehkä ihan mutta se kuulosti kivalta :) Roikkuminen pitää tehdä niin että samalla vahvistuu - siis hartiat ja lapaluut alhaalla. Huomasin kyllä että sormien puristusvoima mulla on ihan jostain syvältä, mutta sekin on pikkasen jo parantunut. Toinen treeni mitä olen tehnyt on se, että hyppään tankoon roikkumaan kädet koukussa ja laskeudun siitä alas niin hitaasti kuin mahdollista.

Ja ihan tosi, vaikka nuo kuulostaa (ja tuntuukin) aika helpoiltaharjotuksilta, niin joku juju niissä on, koska vaikka en nousekaan suorilta käsiltä vielä mihinkään, niin kädet koukussa liikettä tapahtuu jo senttejä. Ihan huisin mahtavaa!

Ei silti, ei ole enää pitkää aikaa harjoitella - maaliskuun loppuun mennessä olisi pitänyt saada pinnistettyä se ensimmäinen leuka. Jännittää :D

Tätä kirjaa mä alan selaamaan tänään. Äiti siitä mulle vinkkas, mä googletin ja koska en luottanu siihen että kirjastosta saisin sen yhtään nopsempaan päätin tilata sen ihan omaksi. AdLibriksestä sain muutaman muunkin kirjan alesta eikä neljän kirjan yhteishinta ollut kuin reilu parikymppiä :D

Mua kiinnostaa ihan hirveästi kaikki se mitä meidän suolistossa tapahtuu ja mihin kaikkeen suolisto vaikuttaa. Ei ole montaa kuukautta siitä kun tuli Prisma-jakso, jossa kerrottiin maitohappobakteereilla saadun tuloksia autismin hoidossa - sairauden, jota ei pitänyt voida hoitaa... Mä uskon että suoliston ja sen bakteeriston hyvinvointi on yhteydessä tosi moneen asiaan - ihoon, mielialaan, yleiseen terveyteen, jopa moneen sairauteen. Ja mä tahdon nyt oppia asiasta kaiken mahdollisen, että osaan pitää mun rakkaista pöpöistäni mahdollisimman hyvän huolen. Kerron sit teillekin kun tiedän enemmän. Parsakaali ainakin tais olla niille mieleen - vink vink ;)

Muistutan edelleen, että facebookissa (täällä) on vähän ekstraa tähän blogiin - kuten sadan päivän haaste Sata syytä olla onnellinen ;)