Tästä mun sairaalareissustani on muodostunut yks jättimäinen vitsi... Kerron nyt ihan lyhyesti ja samalla testaan kännybloggausta.
27.12. mun piti lopettaa syöminen, ja siirtyä nesteisiin. Oon siis viimeksi syönyt mitään kiinteää joulukuun lopussa... 29.12. kirjauduin sairaalaan osastolle ja samana iltana mulle laitettiin epiduraali-kipupumppu leikkauksen jälkeistä aikaa varten. 30.12. mut leikattiin. Sitten olinkin pari päivää ihan töttöröö lääkkeistä, kunnes mut siirrettiin osastolle.
Olin mä osastollakin vielä töttöröö. Kipupumppu lakkasi toimimasta ja se poistettiin. Sit alkoi henkeä ahdistaa - sain hommattua 50% mahdollisuudella komplikaationa esiintyvän keuhkokuumeen. Mutta ei siinä vielä kaikki - monien lääkärien tutkiskellessa keuhkoröntgeniä löysi yksi heistä merkkejä keuhkoveritulpasta. Ihan minimaalisen pieni tulooa se oli, mutta silti.
Koska mun oli hankala hengittää, siirryin osastolta takaisin teholle. Siellä olin taas pari päivää kunnes pääsin osastolle takaisin oman huoneen rauhaan. Teho-osasto on sellainen säpinäpaikka ettei oikein uni tule. Siihen lisättynä yskä niin unta sain tunnin parin pätkissä... Joten kun alkoi tuntua siltä että olisi pakko pyytää nukkumisapua niin pyysinkin.
Huuuuono päätös! Surkea keuhkojen toiminta yhdistettynä unilääkkeeseen niin tulos oli lähes hengittämätön rimpula. Yöhoitajan löytäessä mut vei tie taas teholle hengityskoneeseen ja töttöröö-tilaan.
Pääsinpä sitten taas kerran muutaman tehopäivän jälkeen osastolle, kunnes lääkärit päättivät ettei keuhkot tuuletu tarpeeksi ja avuksi tarvitaan trakeostomia. Minä olin siinä vaiheessa jo että "ihan sama, jos vaan auttaa"...
Tuloksena se että torstai-iltaisen trakeostomian jälkeen kökötän edelleen teholla hoitajien lempparipotilaana (koska oon hyväkuntoinen aka helppo). Paljoa en ole juonut tänä vuonna, syönyt en vielä mitään. Arvatkaa vaan miten hinkuan hedelmiä ja marjoja, vesimelonia ja mehuja... No, oikeastaan mitä vaan. Ruokahan siis menee suoraan suoleen mulla nyt, en elä tipalla.
Tässä nyt vain nopeat tehoterkut. Kirjoitan enemmän kunhan pääsen läppärin ääreen osastolle. Että heipat kaikille! o/
Ihan kuulla sun kuulumisia. Valtavat tsempit ja pidän täällä kaikki tuuria antavat ulokkeeni pystyssä. <3
VastaaPoistaKyllä on koettelemuksia ollut isosti, mutta sinä vahvana huippumimminä selviät mistä vain! Paljon tsemppiä siellä oloon, kyllä se aurinko vielä pilkistää laajemmassakin mittakaavassa. Olet tärkeä <3
VastaaPoistaTsemppiä!!
VastaaPoistaKovasti voimia sinne sairaalaan. Toivottavasti paranet pian <3 t. Peppilotta
VastaaPoistaOot kyllä ihan uskomaton sissi. Tsemppiä <3
VastaaPoistaKuinka pärjäilet tänään?
VastaaPoista