14. & 15. myöhässä koska...

Kalenterikuvaan pääsi itseoikeutetusti juhlien hurmuri, mahtava Maki ^_^

 ... oli pikkujoulut! Ja se vie tietenkin kaiken ajan, ensin valmistautumisella ja itse juhlimisella ja sitten... Lepotarpeen kasvettua äärettömäksi - koko päivän pötkötyksellä... Ihanat pikkujoulut olivat kuitenkin yhden päivän päänsäryn arvoiset :D (Ei, en mä silti biletystä aio ottaa tavaksi - vain jos on hyvä syy siihen ;) )

Kuvapläjäys siis aiheesta pikkujoulut. Eilisen lepäämisestä ei ole kuvia. Voisin tietysti nytkin ottaa kuvan peittomytystä, se ei paljoa eroaisi siitä että minä nyhväisin peiton alle hautautuneena :P

Koska mulla ei kovin usein ole ohjelmassa oikeita bileitä, valmistauduin niihin tietenkin vähän pidemmän kaavan mukaan. Jo viikolla piti laittaa kynnet - testasin ensimmäistä kertaa keväällä ostamaani geelilakkapakkausta. Hyvin tuntuu kestävän - lakat ovat kstäneet nyt täysin ongelmitta torstaista asti. On muuten ensimmäinen kerta kun mulla ylipäänsä on geelilakkaus. Tykkään :)
Olisin tietysti voinut rasvata rutikuivat kynsinauhat ennen loppukuvan ottamista, mutta onhan nuokin jo paremmat kuin mitä hommaa aloittaessa oli :)

Alkutilanne vanhoine lakkoineen, geelilakkauksella ja geelilakka hilelisällä :)

Mutta eihän pelkkä kynsilakka riitä, juhlakuntoon tarvitsee jotain muutakin...

Juhlatukka, iiiiso kasa meikkejä ja kynsikamat.

Minä minä minäää!!! Harmi kun kuvissa ei näy kirkkaanpunainen luomiväri.

"Herkkua on siinä monenlaista..." Niin olikin, sain mahan melko nopeasti ahdettua täpötäyteen... Ja ihan liian kauan on siitä kun olen syönyt juuuuuustoja :P

Nammm :P Pipareiden joukosta löytyi myös mahtavan Makin mallisia herkkuja :D

Ihan kuin avaruusikkuna. Vaaleanpunaisesta en edes tiedä mitä tulee mieleen - se vaan on niin nätti :)

Isäntäväen seinillä oli emännän veljen maalaamia tauluja. Itse en oikeasta taiteesta "tiedä" mitään (en kyllä ole varma pitääkö taiteesta mitään tietääkään, itselleni se on fiilisjuttu :) ), mutta tiedän kyllä mistä pidän! Näistä töistä tykkäsin tosi paljon. Netistä löytyy lisää - kannattaa käydä kurkkaamassa osoitteessa www.ilarihautamaki.com.

Oli ihan hirmu mukavaa nähdä hyviä ystäviä ja tutustua uusiin ihmisiin - uudet ihmiset tahtoo olla harvinaista herkkua :D Siihen kun ymppää vielä mahtavat ruoat ja sopivan viinin, niin voiko enempää yhdelle illalle edes toivoa? Kiitos vielä pikkujoulujen järjestäjille kutsusta ja ihanasta illasta <3

Paljoa muuta ei mun viikonloppuuni stten mahtunutkaan. Perjantaina, kuten joka vuosi viimeisenä päivänä, kiikutin hädissäni joulukortit postilaatikkoon. Hätä oli tavallaan ihan turha, koska meidän ärrältä oli joulumerkit loppuneet ja jouduin ostamaan tavismerkkejä - kortit siis olisivat ehtineet perille vähemmälläkin hätäilyllä. Mutta sainpa toivotukset matkaan kuitenkin :)

Taas minäminäminää - ja joulukortit :)
Ei musta kuitenkaan liikaa kuvia ole. Eihän? XD

Tässä siis myöhäinen viikonloppupäivitys. Tänään tulossa vielä tämän päivän pätkä :)

13. päivä ja helvetinkeksit

Niinkuin eilen lupasin, kerron tänään eilen leipomistani kekseistä. Nyt kyllä luulen että nimitys "helvetinkeksi" on ihan pikkasen liioiteltua, ja helvetin niiden leipomisesta teki vain oma osaamattomuuteni. Suosittelen siis ehdottomasti kokeilemaan - itsekin teen näitä uusiksi heti ensi viikolla :)

Resepti on napattu blogista Vatsasekaisin Kilinkolin. Blogin pitäjältä Riikalta kysyinkin, miksi keksieni leipominen oli niin vaikeaa... Oletettavasti taikinani tekeytyi liian vähän aikaa. Itse asiassa se taisi olla parvekkeen viileässä vain reilun puoli tuntia - seuraavalla kerralla annan taikinan mötköttää jääkaapissa yön yli. Saatanpa vaivata jauhojakin vähän kauemmin taikinaan. Ottakaa siis mun virheistäni opiksi ^_^

Nämä ovat siis Vatsasekaisin Kilinkolinin Riikan mummin mantelisia viipalepikkuleipiä. (Tuo oli varmaan huonoimmin koostettuja lauseita ikinä O.o ) Herkkuihin tarvitset:

*425 g sokeria  
*215 g voita  
*110 g kokonaisia, kuorittuja manteleita  
*6 munaa  
*1 tl ruokasoodaa  
*1 tl kanelia  
*1 tl kaardemummaa  
*1 tl neilikkaa  
*600 g vehnäjauhoja

Ensin vatkataan huoneenlämpöinen voi ja sokeri vaahdoksi. Sitten lisätään munat yksitellen välillä aina vatkaten.

Sekoita mausteet ja mantelit jauhoihin ja sekoita mauste-jauhoseos muutamassa satsissa taikinaan. Ja tässä kohtaa kannattaa sekoittaa kauemmin kuin minä. Sekoitin just sen verran että jauhot sekos taikinaan. Kauemmin, siis.

Sitten taikinan on aika vetäytyä, ainakin tunnin verran viileässä. Taas, ei kannata hoppuilla kuten minä ^_^

Taikinasta muotoillaan noin kolmesenttisiä pötköjä. Omani olivat ehkä kymmensenttisiä, johtuen siitä että taikinani oli tahmeaa ja joka paikkaan tarttuvaa, enkä mitenkään jaksanut keskittyä muotoilemaan niistä kapeita pötköjä. Mun möhkäleitä tuli kolme, oikeasti niitä siis tulee enemmän. Kannattanee varata pari peltiä, eikä yhtä niinkuin minä.

Tankoja paistetaan 220-asteisessa uunissa noin kymmenen minuuttia.

Leikkaa tangot vinottain viipaleiksi heti kun olet ottanut ne uunista. Pikkuleivät kovettuvat kun jäähtyvät.

Säilytä tiiviissä purkissa tai pussissa.

Tämä nyt oli vähän "älä tee niinkuin minä teen"-ohje, mutta mun tyylilläkin pikkuleivistä tulee ihan älyttömän hyviä. Ne siis ON ihania ^_^

Ja kuten viimeinen kuva kertoo, mun vatsalihakseni ei joulukuun aikana aio tulla näkyviin. Kesään mennessä kyllä ;)

12. Nööyyyyyy......

Aamu oli harmaa eikä siitä hippusesta lunta ollut enää tietoakaan...

 Otsikko siitä johtuen ettei oikein ollut aikaa päivittää blogia ja "nööyyyy" koska harmitti jättää tämä väliin, mutta mut yllytettiin tähän ^_^ Jotain edes. Ok.Syyttäkää itseänne.

Sienen tuotos, tuotoksen valutus ja mitä siitä tuli... Hmm...

Join ensimmäisen satsini kefiiriä tänään! Eilen haistelin sienikippoa ja olin haistavinani hiivan hajun. Ei oikein houkutellut... Tänään kun haistoin sieniseosta, olikin haju muuttunut kirpeäksi, samantapaiseksi kuin bulgarian jugurtissa on. Ei enää niin luotaantyöntävää :D

Kun aika tuli, kippasin kefiirin köllimismaitoineen siivilään ja vähän sekoittelin mössöä siivilässä, että joka ikinen terveellinen tippa joka mulle on tarkoitettu, tippuisi alla olevaan kippoon. No, mun juomani ei tuossa vaiheessa vielä ollut kovin houkuttelevan näköistä. Olin myöskin huolissani siitä, että siivilään jäi paljon tavaraa mutta kippoon tuli vain liru... Ajattelin kuitenkin asian olevan ok, joten pesin kefiirin maitomössöstä (vai rahkaako se on?) ja kippasin sen toiseen kippoon jossa uusi maito jo oodotteli sitä.

Nyt vasta tajusin etten ottanut pesunraikkaasta kefiiristä kuvaa. Höh. Mutta ehtiihän sen myöhemminkin ^_^

Sen puolisentoista desiä, mitä mulle jäi juotavaa, sekautin tasaiseksi sauvasekottimella. Oli pakko, mä vaan tykkään enemmän juoda tasasia litkuja. Siksi mä oon tosi onnellinen siitäkin, että mun sheikkereissä on siivilät niin ei protskuklimpit pääse suuhun asti...

Oli se liru isompi mitä kuva antaa ymmärtää O.o

Kefiirin maku oli mulle aikamoinen yllätys! Join sen siis epäluuloisesti, silmät kiinni (kuopuksen ehdotus) ja hengittämättä liikoja. Mutta sepäs olikin hyvää! Hemmetin kirpeää, samanmoinen ilme oli juoman hörpättyäni kuin on sitruunamehuhörpyn jälkeen :D Odotin jotain mietoa, niinkuin piimä, ja eilisillan haisteluiden perusteella hiivaisen tunkkaista - mutta eipäs ollutkaan kumpaakaan. Koostumuskin oli enemmän kuin maidolla. Nyt oikeastaan odotan että saan huomenna maistaa kefiiriä uudestaan. Tuossa se taas posottelee pöydällä kipossaan, yhtä muhkuraisena jo kuin oli tänään ennen valutusta :D

Tuolta se näytti äsken :)

Nyt mä painun nukkumaan. Huomenna kerron teille helvetinkekseistä. Ne ei ihan tuolla nimellä löytyneet netistä, un etsin kivoja lahjaideoita, mutta... No, siitä sitten huomenna ^_^

11. päivän sekalainen postaus ja hehkutusta mun sienestä!

Tänään oli aika tapahtumarikas päivä, kertoilen siis kaikennäköistä. Toivottavasti sekalainen postaus ei mene sekavaksi...

Joulua mahtui tähän päivään vain sen verran, että testasin taas yhtä versiota yhdestä lahjasta (eikö ole ärsyttävän vihjailevaa?) ja koti tuoksuu ihan kanelille! Lempituoksuni - tiedänpähän nyt miten sen saa kotiin leijalemaan ilman tuoksutuikkuja tai muita :D Lisäksi kuopus keksi pari lahjaideaa lisää - ensi viikolla on siis tiedossa oikea lahjatehdas! :D

Lisäksi hoitelin asioita tänään, juoksentelin vähän siellä sun täällä. Särkevää korvaa kävin näyttämässä, vain kuullakseni saman minkä kuulin viime talvena muutamankin kerran: "Siellä ei näy mitään, se ei siis voi olla kipeä." Toivotaan että helpottaa.

Kun tulin juoksenteluiltani ja salireissultani kotiin, oli posti tuonut minulle sienen! <3 Ystäväni pohjoisesta oli kasvattanut omaansa niin, että minullekin liikeni ruokalusikallinen. Kuulostaako oudolta? Ihan varmasti...

Yläkuvassa sieni itse, alakuvassa sieni köllii maidossa ja katselee uusia kotimaisemia ^_^

Kyseessä on siis kefiiri eli maitosieni. Nyt kun olen laittanut sen maitoon lillumaan ja pöhisemään, odottelen 24 tuntia ja saan juodakseni lasillisen kefiiriä. Sitä ei myydä enää ruokakaupoissa, muistaakseni Valiokin sitä on ennen tehnyt mutta jostain syystä lopettanut. Virosta sitä voi löytää ja täällä kotomaassakin kefiiriä voi kysellä virolaisista tai itä-eurooppalaisia ruokia myyvistä kaupoista.

Kun sieni on tehnyt taikojaan maidon seassa vuorokauden verran, siivilöin sienen pois syntyneestä juomasta, kulautan ihmenesteen kurkkuuni, pesen sienen ja laitan sen uudestaan maitoon elelemään.

Kefiirin sanotaan olevan tosi terveellistä, onhan siinä maitohappobakteereita - ja siksi minäkin sitä tahdon kokeilla. Turvotuksiin ja muihin suolisto-oireisiin sen pitäisi auttaa melko nopeastikin. Närästystäkin sen pitäisi vähentää ja parantaa jopa vatsahaavoja. Hivenaineita ja vitamiineja kefiiristä saa, ja sen uskotaan puhdistavan maksaa ja munuaisia, nopeuttavan aineenvaihduntaa japuhdistaa elimistöä kuona-aineista. Kefiiri kuulemma auttaa nivelvaivoihin ja tulehduksiinkin. Mielikin piristyy tätä käytettäessä.

Huimia odotuksia on nyt kasattu tuolle pienelle pipanaryppäälle joka muutti keittiööni asumaan. Siispä mä tunnen omaksi velvollisuudekseni pitää sienestä niin hyvää huolta kuin suinkin - katsotaan pitääkö sieni musta yhtä hyvää huolta :)

Mä aina kuvittelen, etten ole lumi-fani, mutta kun katselen jäisiä ja vetisiä tienpientareita ja tätä harmautta alan kyllä toivomaan lunta. Äkkiä ja paljon!

Tuon jännän uuden tuttavuuden lisäksi mulla oli ihan huisi salipäivä tänään! Jotenkin olin täysblondina liikkeellä enkä tajunnut katsoa treenivihosta kuin normisti käyttämäni painot. Sitten jo ensimmäisessä liikkeessä ihmettelin miten on toistot niin vaikeaa saada täyteen - mutta kas, kun katsoin edellisiä treenejä niin en ole edes tehnyt niin montaa toistoa aiemmin! Hitto, ajattelin, ja väänsin ne hankalatkin toistot joka sarjassa - koska pystyin! Mieli on kummallinen, koska aiemmin olen ihan varmasti pinnistänyt loppuun asti ja nyt pystyi enempäänkin kun odotti enemmän. Muutamassa liikkeessä nostin painojakin, muissa lisäsin toistoja. Kaikista mahtavinta oli että sain prässiin taas lisää kiloja... Viime viikolla lisäsin painoa ja ajattelin sen olevan jo paljon, mutta tänään - kun treeni sujui muutenkin niin loistavasti - päätin nostaa painoja vielä vähän.., Ja hienostihan se meni!

Täytyy tunnustaa että oon lusmuillu treenien kanssa nyt taas viikon verran... Ja koska oon tehny niin harvoin salitreeniä, oon tehny niistä sitten kokonaisvaltasempia tuon nelijakoisen ohjelman sijaan. Ajattelinkin tehdä vähän aikaa joko yksi- tai kaksijakoista. Jos vuoden loppuun? Tässä on muutenkin niin paljon hössäystä joulun ja lomien ja (jeeee, löytyisipä HÄN jo!!!) uuden kissan kanssa, että ajattelin salihommien olevan parasta yksinkertaistettuna. Teen niin paljon kuin ehdin, mutta nelijakoisen olettaisin kärsivän siitä että kerrat harvenevat.

Voi apua mikä kroppa, voiko tuollasta ollakaan? ^_^

Joskus on pakko käyttää kumpaakin, mtta oon kyllä saanu huomata että tuo terveydenhoitopuoli puree kyllä niin hyvin että sairaudenhoidon tarve vähenee ;)

Nyt mä menen kuopuksen kanssa tekemään munavoita. Mä päätin kokeilla päivittäisiä karjalanpiirakoita mun hiilarinsyömistuskaani. Kaikista kivoin tapa syödä riisiä - heti sushin jälkeen :D

Haluaako joku muka laskea odotuksiaan? En minä ainakaan :D

10. Ensimmäinen vilautus mun lahjaideoihin ;)

Nam :P

Mä siis teen lahjat tänä(kin) vuonna itse. Tässä ensimmäinen testinki - Kinuskikissan lime-valkosuklaa-fudge. Aika hyvin onnistu, vaikka mä sainkin fudgestani melko tiivistä enkä sellaista pehmoista niin kuin sen kuuluis olla. Testaukset ja variaatiot siis jatkuvat vielä. Mutta tästä lähdettiin ja tää oli mun eka kerta kun tein fudgea. Homma oli mukavaa ja lopputulos namia. Järjettömän makeaa, mutta namia :P

Fudgeen tarvitsee:

*2 dl kuohukermaa
*3 dl sokeria
*100 g voita
*2 limeä
*200 g valkosuklaata

Ihan ensimmäiseksi rouhitaan suklaa ja raastetaan hyvin pestyistä limeistä kuoret.
Sitten kattilaan laitetaan sokeri, voi ja kerma. Ne kuumennetaan ja sekoitetaan ja keitellään kymmenen minuuttia kasaan.
Lopuksi valkosuklaarouhe ja kuoriraaste sekoitetaan keiteltyyn seokseen sähkövatkaimella vatkaten.

Seos kaadetaan leivinpaperilla vuorattuun vuokaan, kooltaan n. 20cmx20cm. Mulla oli isompi vuoka, joten fudgesta tuli melko ohutta.

Mä laitoin vielä pehmeän fudgemassan päälle toisen leivinpaperin ja tasoittelin pinnan viivottimella eestaas vedellen. Pinta ei meinaan näyttäny mun tuotoksessa kovin nätiltä, kuten kuvasta huomaa. Niin ja mä lisäsin seokseen loppuvaiheessa myöskin yhden limen mehun. En vaan osaa noudattaa reseptejä koskaan täsmällisesti.

Seuraavaks mä kokeilen jotain erilaista fudgea. Ja makuyhdistelmiä mulla on jo ajatuksissa valmiina, mutta niistä en kerro vielä sen enempää. Jotain jouluista ainakin ;) Onneksi mulla on kaks mukeloa, jotka näin jouluaikaan äidin testailujen vuoksi joutuu uhrautumaan sokerihumalaan aina välillä. Eivät ole valittaneet :)

Nyt vain tällainen pikapostaus - täytyy mennä testaamaan toista lahjaidistä ^_^
Sitä ennen saatte nähdä miten ihania kotieläimiä kissat ovatkaan! Paitsi että kirvelevin mielin oon antanut lasten koristella kuusen, annan myös kissan osallistua siihen. Oikeastaan, kissa tekee mitä tahtoo ja mä voihkin vieressä...

Vasemmassa reunassa Mimmin tuunaama kuusi, oikeassa yläkulmassa vaihe kun olin vielä tyytyväinen siihen itse...

Saahan joskus käyttää tätä syytä?

Mä luulen että joulukuussa aika on ihan oikeastikin enemmän kortilla, kyllä jouluvalmistelut aikaa vie vaikkei niihin ihan hulluna keskitykään. Saahan siis anteeksi vaikkei treenejä näytäkään tulevan neljää viikossa? Joulun jälkeen on kuitenkin uusivuosi ja silloin tehdään taas lupauksia tiukemmasta treenitahdista ;)

Saa muuten kertoa mulle jos tietää hyviä fudgentekovinkkejä, pitääkö seosta esimerkiksi vatkata kovasti vai vähän, itse kun en ole mikään älypää keittiöhommien suhteen :D

9. In Shapen loppu ja lahjatoiveiden alku.

 Niin se kymmenen viikkoa In Shapea vaan hurahti ohi... Jotenkin en edes reagoinut sen loppumiseen (eilen oli viimeinen virallinen päivä) kun oikeastaan tuo In Shape oli vaan johdantoa uusiin elämäntapoihin. Ei treenit mihinkään lopu kuitenkaan.

No, niinkuin aiemmin jo kirjoitin niin syömiset ei ehkä mene enää ihan ohjeiden mukaan, mutta se on vain koska tahdon sitä painoa nyt heti. Terveellisesti mä syön kuitenkin, mut herkkuja saatan (edit. vika -a sanasta "saatan" pois, onkohan mulla alitajusia patoutumia?? XD ) ripotella väliin ja kastikkeita en välttele. Ja jos joku tarjoaa juustoa niin se on varmaa että juusto on mennyttä :P

Mähän alotin mun kuntokuurini toden teolla jo elokuussa osallistumalla Fitfarmin Superdieettiin. Ajatuksena siihen lähtemisessä oli oppia syömään oikein - ja jo sen aikana tajusinkin miten vähän oon ennen syönyt... Superdieetti kesti kuusi viikkoa ja sen aikana tein ohjeiden mukaisia kotitreenejä ja kahvakuulailin olkkarissa. Viimeisellä viikolla uskaltauduin pitkästä aikaa salillekin.

Nämä kaikki faktat tarttui aivosoluihin tosi tehokkaasti Fitfarmilaisuuden aikana.

Lite In Shape alkoi viikko Superdieetin loputtua. Jaettu salitreeni oli helppo aloittaa kun oli parin viikon ajan käynyt salilla monen vuoden jälkeen tutustumassa nurkkiin. Saliohjelma oli elämäni ensimmäinen jaettu, mutta tykästyin siihen heti. Ruokavaliokin oli mahtava, vaikkakin suolan käytön muistamisessa oli ongelmia kunnes opin juomaan suoladrinksun aamuin illoin :D

Superdieetin aikana sain jo painoa ylös kilon verran ja In Shapen aikana paino nousi puolitoista kiloa lisää, muutos oli siis 44,5 --> 47. Vyötäröstä lähti jo Superdieetin aikana pari senttiä, varmaan turvotuksia, ja vyötärömitta on pysynyt siitä asti paikoillaan 66:ssa sentissä. Lantiolta lähti pari senttiä myöskin, muutos 80 --> 78. Kaikista kivoimmat luvut ovat kuitenkin kasvulukuja; hauikset kasvoivat Superdieetin alun 23 sentistä 24,5 senttiin. Reidetkin saivat vähän lisämittaa, 47 --> 49 kun ennen Superdieettiä reisien mitta oli 46.

Paitsi että ulkonäössä tapahtui jo tässä ajassa pieniä muutoksia, tapahtui jotain myös sisäisesti. Olosta tuli itsevarmempi ja tyynempi, mieliala on alkanut olemaan pirteämpi ja jaksavampi. Lonkan ja alaselän kiukutteluista huolimatta tunnen nivelten kiukuttelevan vähemmän kuin ennen. Kortisoniannostakin olen saanut tiputettua puoleen. Närästys vaivaa enää harvoin eikä vaikuta syömisiini niin kuin ennen. Olen jopa ottanut ananaksen takaisin ruokavaliooni :D

Valkoiset biksut elokuun alussa, mustat syyskuussa PAITSI oikean alakulman ryhdikkäämpi minä otettiin In Shapen puolivälissä. Hitsi kun en tällöin tajunnut pullistella :)

Tunnustan, että en tehnyt treenejä niin tunnollisesti kuin olisin voinut. Mulla oli parin viikon tauko In Shapen keskivaiheilla ja muutaman kerran syömisetkin jäivät välistä - eli meinasin palata vanhaan syömättömyyteen. Kuitenkin oon päässyt sen verran treenin makuun, etten aio saleilua jättää koskaan enää. Päätin tehdä aerobista harjoitteluakin joskus jos siltä tuntuu, en välttele sitä painon laskemisen pelossa. Ruoan kanssa otan rennosti siihen asti että saan sen viiskytä kiloa täyteen. Sitä ennen en mieti rasvaprosentteja enkä vyötärönympäryksen senttejäkään.

Tämän päivän kuvat. Otatan kyllä paremmat, kunhan saan lahjottua lapsityövoiman käyttöön joku päivä ^_^

Ihan ehdottomasti suosittelen Fitfarmin In Shapea kaikille jotka tahtoo terveellisemmät elämäntavat, kropan kuosiin hyvällä treeniohjelmalla ja hyvät ruokaohjeet. Mikään tässä "kuurissa" ei tosiaan ollut pakkopullaa, vaan into oikeisiin valintoihin vain kasvoi entisestään.

Enkä voi olla hehkuttamatta meidän Facebookin In Shape-ryhmää, joka antoi tukea aina pahan päivän hetkellä, jakoi vinkkejä ja tarinoita ja jonka kanssa pystyi juttelemaan ihan niistä noloimmistakin jutuista. Oli mahtavaa kun oli ihmisiä keille hehkuttaa pientä uutta lihanpalaa käsivarressa, kun ei omaa lähipiiriä viitsinyt häiriköidä jatkuvilla treeni- ja ruokapäivityksillä. Eikä meidän ryhmä minnekään häviä, me jatketaan toistemme tsemppausta hamaan tulevaisuuteen. Luv ya <3


Täytyyhän joulukalenterissa olla vähän jotain jouluakin. Siispä otan päivän aiheeksi lahjat!

Viime vuonna tein joululahjat itse ja vältyin ahdistavilta jouluruuhkilta. Sama juttu on tänä vuonna - teen lahjat itse ja välttelen kauppoja. Esimakua jouluruuhkista olen saanut jo käydessäni pari kertaa kaupungilla, vaikken ole kaupoilla silloin(kaan) juossut.

Kaneliviskillä maustettua sinappia - nam :P

 Itse tekemällä saa ihmisille minusta oikeanlaiset lahjat - etenkin, jos rahaa ei ole rajattomasti käytössä tai lahjan saaja ei ole kaikista tutuin ihminen. Itse olen nyt viime päivinä testaillut muutamia lahjaideoitani, ja pari on vielä testaamatta. Mutta olen varma, että saajat tulevat ilahtumaan pakettiensa sisällöstä :)

Viime vuonna meillä oli kotona macaron-tehdas :D

Itse olen jo toimittanut toivelistani joulupukille, mutta muutama juttu unohtui listasta. Ne voisin kertoa täällä siltä varalta että tontut vakoilevat blogistani olenko kiltti vai tuhma :D

Olen jo jonkun aikaa hinkunut Madaran Pihlaja Daily Defence-voidetta, en vain ole raaskinut sitä hommata. Ensimmäinen talvi kuivaihoisena vaatii aikalailla uusien ihonhoitorutiinien opettelemista - jatkuvasti pitää kosteuttaa, pesemistä taas olen vähentänyt. Tuotteetkin ihonhoidosta meikkipohjiin on tällä hetkellä ihan hukassa, kun kaikki entiset luottotuotteet on rasvaiselle iholle sopivia. No, onneks on aina Bepanthen ^_^

Lisäksi ilahtuisin jos joku tietäisi millä kuivaa päänahkaa voi auttaa. Ei ole tätäkään ongelmaa ollut ennen vaikka hiukseni olen aina osannut kuivattaa blondauksilla ja tehovärikuureilla... Siis päänahan hoitoaine olisi mahtava juttu, jos sellaisia on olemassa :D

Uusi pipo (vaikka se tuplatupsuinen johon ihastuin hooämmällä) ja villasukat lämmittäisivät pitkään, eikä kumpiakaan voi olla liikaa. No, ainakaan villasukkia - itse en ole koskaan oppinut kutomaan.

Lainasukat kylässä, vähän isot ^_^

Leaderin proteiinipatukoiden kausimaut Mustaherukka ja NutMix olisivat joulun parhaat herkkulahjat - niitä kun ei voi olla varastossa liikaa, niin hyviä ne ovat :P Samoin erilaiset ihanat teet ovat etenkin talvella ihan ykköslämmittäjiä!

Kaikkea kivaaaaa ^_^

Mun listani vaikuttaa kovin vaatimattomalta, mutta toisaalta mä olen hirveän huono pyytämään mitään kauhean suureellista vaikka sellaisia juttujakin toivelistassa vois olla... Jos kirjoitan ne tosi nopeasti ja hiljaa tähän, niin lasketaanko ne silloin toivelistaan??? Eikös sen voi ottaa vaikka vain hauskana höpinänä? ^_^

Mua ei meinaan haittaisi ollenkaan jos pukki saisi ahdettua pakettiin personal trainerin, six-pack-bagin, FAF:n hyvinvointikoulutuksen, kuntosalin kausikortin ja Better Bodiesin/Bia Brazilin kehuttuja treenivaatteita :D Mut en mä sellasia kehtaa toivoa ^_^

Millaisia toiveita sulla on jouluksi? Onko sulla joka vuosi vakiotoiveita? Toivotko pikkujuttuja vai keskitätkö pienet toiveet yhteen isoon toivomukseen? :)

Pakko vielä loppuun hehkuttaa - jälleen kerran - Aminopörssiä... Tein tilauksen lauantaina, aamulla ennen kahdeksaa tuli ilmoitus että tilaukseni on pakattu - ja nyt se on jo pakettiautomaatista haettavissa!!! Ihan älyttömän mahtavan nopeeta toimintaa, tykkään!!! :D

8.12. Suomalaisen musiikin päivä eli musapommitus!

Tänään koristelin appelsiineja neilikoilla - tuoksu on ihana :)

Jonkun aikaa aamulla ihmettelin miksi liputetaan, ja päivä pitikin sitten luntata kalenterista. Tänään oli Suomalaisen Musiikin Päivä ja Sibeliuksen synttäri. Päivälle on liputettu vasta vuodesta 2011, joten ei mikään ihme ettei se ollut vielä tuttu päivä. Entisessä asunnossa oli kaikin puolin mahdollista selvitä näkemättä koko liputusta eli ymmärrettävästi uusi juttu minulle.

Päivän kunniaksi olen kuunnellut koko päivän ainoastaan suomalaista musiikkia. Sain taas Spotifya selatessani todeta, että Suomi on pullollaan mahtavaa musiikkia, ja ihan laidasta laitaan. Jos olisi pakko valita, niin suomimusalla mä pärjäisin elämäni loppuun asti - ja se on paljon sanottu, koska mä tarvitsen päivittäin musa-annokseni. Tän päivän kunniaksi linkitän myöskin teille muutamat mun suosikkibiiseistä. Älyttömän vaikea oli valita niitä, kun tuntui että valinnan myötä moni saman lajin bändi jäi täysin pimentoon... Rajasin valikoimaani valitsemalla myös sanoituksiltaan suomalaisia biisejä. Mutta, tänään saatte pienen pienen näytteen mun musamaustani :)

CMX saa itseoikeutetusti olla ensimmäinen, koska meidän kahden suhde on jatkunut jo kaksikymmentä vuotta. Yrjänä on aivän älyttömän loistava sanoittaja (ja runoilija) eikä musiikkikaan ole yhtään huonompaa.
Toisena linkitän Viikatteen Leimun. Viikate on aivan omaa luokkaansa, ja aina tunnistettavissa oman saundinsa ansiosta. Kaarle Viikate on myöskin ihan mahtava suomenkielen käsittelijä. Viikate viettää pian jo kaksikymmentävuotis-taiteilijajuhlaansa :)

Kolmanneksi pääsee Johanna Kurkela. Tykkään Johannan eteerisen herkästä äänestä ja tyylistä. Mikä mahtavinta, tämä herkistelijä on heviin päin kallellaan. Fiksu mimmi muutenkin ;)

Ja koska industrial meteli on mun sydäntä hirmusen lähellä, on pakko linkittää siltäkin saralta jotain suomalaista. En millään osannut valita näiden kahden bändin väliltä, joten pakotan teidät kuuntelemaan kummatkin ^_^
Turmion Kätilöt muuten järjesti tänä syksynä kotikaupunkinsa Kuopion Fressi-kuntoklubilla livekeikan spinning-tunnille! Aivan loistava idea, ja samaa toivon pk-seudullekin. Turmion Kätilöt on älyttömän hyvin potkivaa treenimusaa, enkä keksi muuta bändiä joka livenä potkisi mut spinnaamaan henki hieverissä - mä kun en ole kummoinen aerobisten harrastaja :)
Turmareitten jälkeen tulee Ruoskan Tuonen Viemää. Ensimmäinen biisi jonka bändiltä kuulin - ja tykästyin.

Toiseksi viimeiseki on tietenkin salihurahduksen takia soitettava Mustaa Barbaaria. Mitä muutakaan, kun suomalaisuus rajaa esim. Danzig-muskelit pois ^_^  Hauska biisi.

Ja koska säännöt on tehty rikottaviksi (no, mä rikon siltikin vaan omia pienenpieniä sääntöjäni...) on loppuun vielä linkitettävä englanninkielistä suomimusaa. Charon saa kunnian edustaa ainokaista lajissaan tässä bloggauksessa - koska, kuten jo aiemmin blogissa on tullut mainittua, JP Leppäluoto on yks Suomen parhaista äänistä.

Rajattu määrä videoita jätti hirveesti kuunneltavaa pois, enkä mä toki halua että teillä menee viikkon mun yhden päivityksen kanssa :D Mutta tosiaan tänään kun keskitty kuuntelemaan suomalaista niin huomas miten paljon loistomusaa tästä maasta löytyy. Hevimmästä päästä Sentenced, Amorphis, Tarot ja Nightwish... Rokimmat YUP, Happoradio, Haloo Helsinki...  Listoilta Jenni Vartiainen, Chisu, Sanni ja Redrama... Legendaariset Sielun Veljet, Yö, Eppu Normaali, Neljä Ruusua... Entäpä Juice tai Leevi and The Leavings???

Jos perjantaina tuli pienesti hehkutettua Suomea maana, niin tämä aihe saa mut kyllä innostumaan vielä enemmän! :D

Minkä verran sun soittolistoilla soi suomalainen musiikki?


Aijuu, pakko hehkuttaa tätäkin asiaa: olin eilen lauantaikarkkiostoksilla mukelon kanssa ja lappasin itsellekin namuja pussiin... Mähän en siis hallitse itseäni irtokarkkien kanssa, ja mun "pari namia" olikin yhtäkkiä yli 300 grammaa. Mut arvatkaa mitä tein kun pääsin kotiin? Maistoin palaset kolmesta ja jätin sikseen. Tai en ihan sikseen, vaan aloin kuvaamaan söpösiä namuja :D Ja siihen ne karkit sitten jäikin, keittiön pöydälle.
Tänään söin kyllä pari, mutta ei himottanut sen kummemmin vieläkään. Jeee :D

Tänäänkin illalla maistui mieluummin herrkutee kuin sokeriherkut :)