Digi-Detox ja keskittymiskuuri.

Mä lähden nyt viikon kestävään nettivieroitukseen. Ei, ei mun netinkäyttö aiheuta mulle ongelmia eikä se satuta mun läheisiäni. Mua vaan on alkanut ärsyttää millainen jättimäinen aikarosvo se on ja miten se vaatii mun aikaani vähintään kerran tunnissa. Eilen päätin sanoutua hetkeksi irti netistä, ja aamulla kun sammutin kännykästä herätyksen avasin saman tien facebookin - se oli auki jo ennenkuin tajusinkaan.

Näitä voisin miettiä vieroituksen aikana. Jos muistan kohdat, koska enhän voi tarkastaa niitä täältäkään :D

Mietin tätä digi-detoxia kyllä aika juurta jaksain. Pitäisinkö taukoa vain mun suurimmasta ongelmastani facebookista vai eläisinkö ihan kuin nettiä ei olisikaan? Päädyin vähän pehmennettyyn repäisyyn - kännykkääni tulee meilit edelleen ja ne aion tsekata, koska työnhaku. En voi ottaa riskiä että meilin kautta tulisi mahdollisuuksia jotka jäisi sitten käyttämättä. Samoin annoin itselleni luvan katsoa ohjelmia netin kautta, mutta sekin sillä rajoituksella että mun pitää tietää mitä aion katsoa - en siis voi selata leffatarjontaa puolta tuntia. Sitäpaitsi juurikin aloitin Doctor Whon katselun, enkä toki viikkoa voi olla ilman tohtoria :D

Ajattelin blogiakin ja päätin kirjoittaa tärkeät asiat paperille. Mietin miten puran sydäntäni ystäville ja päädyin siinäkin paperimahdollisuuteen - vaikkakin puhelin on ensisijainen kommunikaatiotapa. Mä olen vain jotenkin niin vieraantunut puhelimestakin, että tykkään hoitaa suuren osan sosiaalista elämäänikin näpyttelemällä. Netissä mulla onkin paljon tuttuja, jotka on siitäkin "turvallisia" etteivät soittele noin vain. Osaan puhua asioita puhelimessa kyllä, mutta höpöttäjäksi musta ei ole jamä tahdon rauhallisen ajankohdan ja tilan puhua - en mitenkään voi lörpötellä samalla kun kokkaan tai katson telkkaria tai jos muksut höpisee vieressä. Mä tykkään omasta ajasta, rauhasta ja yksin olostakin, mutta samalla kaipaan vanhoja aikoja kun ihmiset vaan ilmesty ovelle. Nykyään kukaan ei kuitenkaan tule ovelle eikä pyydä kahville, on perheet ja työt ja rajattu vapaa-aika, eikä mun nykyisellä asuinalueella asu kovin montaa tuttua. Sehän tässä miniprojektissa vähän pelottaakin - miten yksinäinen musta tulee? Vai huomaanko mä tänkin asian suhteen jotain ihan uutta?

Osasyy digi-detoxiin on myöskin se, että mua on alkanut ärsyttää digielämän pinnallisuus ja keveys. Musta tuntuu että ihmiset eivät jaksa enää käsitellä suuria tai raskaita aiheita, vaan kaiken pitää olla helppoa ja mukavaa. Mutta tästä aiheesta purkaudun myöhemmin. Ehkä saan senkin kirjoitettua paperille, nyt olen vain pyöritellyt aihetta mielessäni saamatta mitään kuitenkaan aikaan.

Samalla kun irrottaudun maailmanverkosta, aion myös opetella keskittymään. Ehkä se tapahtuu automaattisesti, ehkä se vaatii töitä - en tiedä vielä. Hain eilen kirjastosta ison, ihanan kirjan, jotta mulla olisi jotain mihin keskittyä jos homma muuten tuntuu vaikealta. Lukeminenkin jää nykyään niin mahdottoman vähälle tai vähintään se on hirmuisen hidasta, vaikka ennen ahmin kirjoja päivässä-parissa. Ja koska olen nörtti ja fanitan Game of Thronesia, olen tuntenut vähän huonoa omaatuntoa siitä että fanitan vain ohjelmaa lukematta kirjoja. Siispä tässä on mun viikon seuralaiseni:

Olen tulossa Jon, Daenerys, Tyrion ja Arya!

Paitsi tätä digiaikaan korpeutumista, on kaikki sujunut tosi hyvin. BootyCampin treenit on ihan mahtavia, tykkään tehdä kaikkia niistä kolmesta. Leuanvetolaitekin on jo tuttu ja melkosen paljon parempi näin alottelijalle kuin pelkät negatiiviset vedot. Mun mielestä - ainakin toistoja saa tehtyä enemmän ja helpotuksesta huolimatta voimat kyllä loppuukin :) Ruokavalio on toimiva ja uskon kyllä että paino tän kuurin aikana ylittää sen kauan tavoitellun viiskymppisen! Se, että hedelmät ja kastikkeet on ok, jeesii ainakin mua tosi paljon - helpompi keksiä välipaloja ja inspiroida uusia juttuja :D Johan mä jo kerran hihkuin ylittäneeni neljänkymmenenkahdeksan kilon rajankin, mutta suureksi pettymykseksi se lisäkilo olikin vaan naisellista turvotusta joka naisvaivojen myötä hävisi kuin pieru Saharaan :(

Ruokavinkkinä on muuten vinkattava panerointi johon sain idean -ylläripylläri- facebookista kokkiryhmästä. Kun luovuin vehnästä, iski mulle heti ikävä kaikkea paneroitua - siitä huolimatta että itse en paneroi yleensä mitään enkä ulkona syödessäkään tilaa pnaeroituja wienerleikkeitä tai muita. Mutta tähän mun olemattomaan ongelmaan löytyi kuitenkin ratkaisu: manteli! Ja minähän tyttö paneroin heti! Kokonaisista manteleista surautin sellaista melko epätasaista jauhoa, johon sekoitin mausteet - suolaa, pippureita, paprikaa ja valkosipulijauhetta. Jauho lautaselle ja broilerin minuuttipihvi jauhoon pyörimään. Paistaminen kuumalla pannulla kookosöljyssä (tai mistä ikinä itse pitääkään) nopeasti ja herkku on valmis! Oli muuten ihan ältsin hyvää ja tänään meinaan tehdä herkkua uudestaan.

Lisäkkeeksi hunaja-chili-vihanneksia - kaikki meni ^_^

Tämän päivän hesarissa (oon eläny aamulehdellistä luksuselämää jo puolitoista viikkoa, kun eräs ihana netin nörttiryhmäläinen käänsi lehtensä mulle lomansa ajaksi) oli ohjeita japanilaisiin ruokiin ja yksi ohje sai mutkin innostumaan heti.Tori no kara-age eli friteerattua kanaa, ja jauhoina käytetään perunajauhoja! Mä olen jotenkin niin aivopesty siihen ettei mitään voi tehdä ilman vehnäjauhoja, että tällaiset huomiot on mulle ihan oikeasti innoituksen aiheita :D

Lisäksi aion vihdoin kokeilla protskujätskiä. Senkin ohjetta googlasin varuiksi netistä vielä aamulla, mutten löytänyt mitään selkeää ohjetta joka olisi muistuttanut päässäni olevaa, ehkä mielikuvitukseni luomaa reseptiä... Joten säveltäen mennään ja tuloksesta kuulette kun palaan. Ehkä. Jos se onnistuu :D

Vielä on pakko hehkuttaa uusia protskujauhoja! Tilasin Fitnesstukusta vaihtelun vuoksi (no okei, jäätelö mielessä) paria perusproteiinia kun makuina löytyi houkuttelevat Star Nutritionin ice coffee ja banaani. Veteen sekoitettuna nuo ei oo sen herkumpia kuin muutkaan, mutta maitoon sekotettuna ja sauvasekottimella tasaiseksi huristettuna ihan älyttömän hyvää! Ajattelinki käyttää noita Starin makupaloja kotona välipaloina ja Selfin Micro Wheytä (kookos-suklaa, omnomnom) kiikuttaa salille koska MW sekoittuu veteen ravistamallakin ihan loistavasti ja makukin on veteen sekoitettuna mainio.

Päiväkahvia ja jääkahvia, nammmm :P

Ja ainiin, nyt mulla on myös vihdoin koossa ainekset itse tehtävään laturiin, ja kerran sen oon testannutkin :D Beeta-alaniini purkista muuten potkii mulla huomattavasti vahvemmin kuin Shock-laturijuomassa jota käytin ennen. Ehkä määräkin on eri, ohjeen mukainen kuitenkin (itse asiassa laitoin jopa vähemmän ja silti kutisi kivasti!) Eli tällä hetkellä sekoitan mehuun kreatiinia, tauriinia, arginiinia ja beeta-alaniinia ja hörppään seoksen ennen salille lähtöä. Glutamiini mulla on vielä harkinnassa tuon litanian lisäksi. Hifistelyä ehkä, mutta haittaakse? :D

Hifistelypurnukoita. Beeta-alaniini kölli jo hyllyssä, eikä siksi jaksanut tulla kuvaan.

Mut nyt kello lähenee jo puoltapäivää ja mun on aika sulkea tietokone. Keitän vaikka pannullisen teetä, nappaan kirjan kainaloon ja suuntaan sohvannurkkaan. Ah!

Voiko teellä olla hienompaa nimeä? Gandalf on jasmiinilla ja bergamotilla maustettu vihreä tee. Toinen aarteeni on Romeo ja Julia - ökyruusuinen vihreä tee <3

Odessaakin kyllästyttää kun oon aina koneella eikä rassu pääse läppärin päälle nukkumaan -_-

Pieniä voittoja

Jep. Ruokaa. Taas. Paljon.
Maanantaina alko Body Campin Booty Camp. Mä oon lähinnä opetellut taas kerran syömään tarpeeksi - ettekä muuten usko miten vaikeeta on saada kaikki 2900 kaloria syötyä! Mut kyl se tästä. Nälkä ainakin on jo kasvanut jonkun verran - sananlasku "nälkä kasvaa syödessä" siis pitää paikkansa ihan fyysisestikin :D

Ruokavoitot! Smurffilimu muistaakseni kuului treeniruokavalion perjantai-iltaan, samoin kuin jätski :D

Tein muuten tosi hyvää inkivääri-maapähkinä-kookos-kardemumma-kanaa :D Tuossahan litania aineksista jo tulikin, mut tarkemmin kerrottuna marinoin broilerin sisäfileitä pari tuntia hippusessa kardemummaa (puolisen teelusikallista) ja läjässä inkivääriraastetta (laitoin pari senttiä, enemmänkin ois voinu ;) ) ja maustoin suolalla ja pippurilla. Sitten paistoin pötköt pannulla, laitoin (teelusikallinen per pala) maapähkinävoita päälle ja kaadoin pannulle ruokakermaa ja jonnin verran kookosmaitoa. Soossi keitty hetkessä kokoon, ja sit vaan riisin kanssa lautaselle ja syömään. Suosittelen! En paistanut kaikkia inkivääripötkötettyjä mötköjä ja parista lopusta teinkin kanasushia. En tiedä onko se ihan taiteen sääntöjen mukaista, mutta hyvää oli ja koko riisimääränkin sain sishina syötyä ihan huomaamatta! Vaikkakin seuraavaan päivään asti luulin etten saanut, kunnes muistin tehneeni riisiä tupla-annoksen :D


Virallisiin, ohjeidenmukaisiin treeneihin en ole vielä päässyt kiinni. Oon käynyt salilla kyllä kolmesti tällä viikolla, mutta mä oon antanu itelleni luvan tutustua paikkoihin ja laitteisiin. Oon mä siinä testaillessanikin saanu paikkoja sopivan kivasti kipeeksi, mikä on ihan mahtavaa! Ja kun lihakset on treenin jälkeen jumissa, niin oon saanu venyteltyäkin! Tuplamahtavaa! Ens viikosta alotan sit ohjeiden mukasen treenin. Heti maanantaista :D

Siinä niin tyylikkäänä treenaa hän.

Mut vaikka en oo treeniohjeita seurannutkaan, on mulla ollu älyttömän upeita voittajafiiliksiä tällä viikolla saliin liittyen!  Ja nää pienet voitot on saanu pään ja ajatuksetkin taas hyrisemään enkä mä tiedä parempaa fiilistä kun oivaltaminen ja asioiden päättely ja tajuaminen kaiken ihmettelyn jälkeen.

Ensinnäkin tänään kävin ekaa kertaa ikinä _vapaapäivän_ aamusalilla. Oli ihan mahtavaa herätä ajoissa, hörpätä kahvi ja eilen valmiiksi tehty aamusmoothie ja olla ulkona jo puoli kahdeksan jälkeen. Heräsin tuulen vinkumiseen ja sateen ropinaan ja aamupalaan mennessä sade oli muuttunut loskaksi - melkein ei huvittanut lähteä... Lähdin kuitenkin! Yhdeksältä oli sit sali hoidettu. Ihan mahtava fiilis! Ja sehän on aina mahtavaa kun saa tehdä treeniä rauhassa - tänään majoituin naistenpuolelle ihan vaan koska sain olla siellä yksin. Oli paljon mukavampi puhista ja pinnistää ylhäisessä yksinäisyydessäni :D

Toinen, suurempi, voitto oli torstaina kun menin salille toista kertaa - ensimmäisellä kerralla maanantaina paikalla oli työntekijöitä ja ovet oli auki. Mua alko kuitenkin jännittää se salille meno ihan hirveästi, ja mitä enemmän mietin sitä höhlältä tuntunutta jännitystä niin sen enempi mua jännitti. Loppujen lopuks oli itkukin jo lähellä et en mä nyt vaan pysty menemään. Tunnustelin selkää - se oli mukamas liian kipee saleiluun... Samoin nilkat, polvet, kurkussakin kaihersi... Tiesin kyllä koko ajan et etin syytä jättää menemättä joten en itsekään voinut uskoa kaikkia selittelyjäni ja koska tahdoin tehdä treenini niin oli vain mentävä.

Isossa kuvassa vasemmalla pelottava sisääntymiskoppi! Tankojen painot seinällä on ihan mahtavuutta! Ja yks pikkuvoitto lisää oli se, että uskalsin testata juoksumattoa - tosin kävelemällä mutta kuitenkin. Oon mä urhea! :D

Ja miksi mua jännitti niin hirveästi? Siksi koska en tiennyt miten salin ovet toimii! Eikö ole höhlää? Alunperin kuvittelin kulkevani salikortilla ovista noin vain, mutta sitten veljeni sanoi että 24/7-saleilla mennään sisälle sormenjäljellä ja sellaisesta turvakomerosta, missä ensin mennään yhdestä ovesta sisään ja sitten vasta aukeaa ovi salin puolelle. Mä tykkään tietää mitä mun pitää tehdä milloinkin, ja kun mulla ei yhtäkkiä ollut hajuakaan missä kohtaa heilutan korttiani ja missä sormeani ja onko edes varmaa etten jää jumiin sinne kopperoon... Panic!

Mä sitten kipitin viimeiset metrit salille sporttipariskunnan perässä, kun näyttivät siltä että voisivat olla salille tulossa  - aattelin ottaa heistä mallia. Vaan miten kävikään? Tää pariskunta ei tienny miten ovi aukee, joten mä sit sanoin et "se aukee varmaan tällä kortilla" ja avasin oven. Aulassa ei sit huvittanu jäädä paikoilleen jännittämään ja ihmettelemään ja oli sit mentävä siihen pelottavaa turvakopperoon, ja siellähän olikin ohje miten toimia! (Siinä vielä luki ettei saa hätäillä ettei tule hälytyksiä, tein siis ohjeen mukaan ja otin iisisti :D ) Pariskunnan nainen kurkki lasin takana musta mallia ottaen et miten homma hoituukaan... Eli kaikki meni hyvin ja helposti ja ongelmitta, ja mä sain olla muka pro ovista kulkemisessa!

Niin niin, vapaapainot ja laitteet ja plääplää, mutta tykkään silti hirmuisesti tuosta takapotkuvehkeestä-mikälie :D

Jokohan mä alkaisin oppimaan että asiat hoituu kyllä. Ja jos ei hoidu, se ei haittaa. Mitä sitten jos oisinkin jäänyt kopperoon jumiin? Oishan se ollu _tylsää_ istua siellä, mut joku ois jossain vaiheessa jeesiny mut sieltä ulos. Nolostuminen ei kannata, sen mä luulin oppineeni jo... Nauratko sä pahantahtoisesti jos joku sössii, kompuroi tai jää koppiin jumiin? Mä en, miks niin tekis muutkaan?  Hauska juttuhan siitä tulis, ja itekin kertoilisin sitä eteenpäin varsin tyytyväisenä että mulla on hupaisa juttu kerrottavana. Siis nyt lupaan lopettaa turhan hötkyilyn ja jännittämisen. Jännitän  vain kompastelua ja sitäkin siks ettei paikkoihin satu tai nenä murru :D

Tänään en ostanut kahvilasta ihania leipiä enkä kakkuakaan vaikka mieli ois tehnyt - mutta ruusulimun ostin. Se oli niin söpö - hyvääkin se oli :D

Eli tämän viikon saldo on mulla vähän parempi itsetunto ja vahvempi usko siihen että mä osaan ja hoidan kyllä. Ja koska mä pystyn tekemään niinkin hurjia asioita kuin uhmaamaan kieroja sormenjälkikoppeja, niin mähän voin tehdä ihan mitä vaan! Ens viikolla ainakin testaan sen uhkaavan soutulaitteen. Sen jälkeen voinkin jo alkaa suunnittelemaan maailmanvalloitusta!

Tällä viikolla: minä!

Pullaton laskiaispulla ja peppuleirin alku!

Mä oon keskittyny viime aikoina aika paljon ruokaan, enkö ookkin? No, TÄNÄÄN alkaa kuitenkin se Body Campin Booty Camp, joten treenijuttuakin on varmasti tulossa ;) Lisäks oon miettiny kestäiskö nivelparat juoksuhaastetta, tai keksiskö jotain muuta lisäpainetta vielä tuon peppuleirin lisäks...

Nyt kuitenkin on pakko höpistä taas syömisistä - ei edes ruoasta vaan herkusta! Mua niin harmitti laskiaispullagallupit ja hehkutukset ympärillä, kunnes keksin että mähän voin säveltää itselleni pullattoman laskiaispullan! Eniten mua kaihersi se mantelimassattomuus mikä mun elämääni pullanpuutteessa oli hiipinyt - hilloahan nyt kuitenkin voi syödä vaikka lettujen kanssa (Juu, kuulun vannoutuneisiin matelimassapuoluelaisiin).

En kuitenkaan halunnut syödä vain mantelimassaa kermavaahdolla... Sekoitin pari senttiä mantelimassapötköstä noin desiin maustamatonta jugurttia. (Mantelimassani oli jääkaappikylmää joten lämmitin sitä viisitoista sekuntia mikrossa notkistaakseni sitä vähän.) Lisäsin myös pari teelusikallista kookosmaitoa. Sitten vain hyvin sekaisin.
Lusikoin seoksen lasin pohjalle ja päälle laitoin tietenkin ison läjän kermavaahtoa. Ja koska en osaa olla säveltämättä aina vähän lisää, valutin kermavaahdon päälle hunajaa ja ripottelin Puritionin Superseed-siemen- ja pähkinärouhetta.
Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan tätä hässäkkää jos vain on mantelimassalainen :)

Muuten mä oonkin syönyt terveellisesti. Paitsi LIIAN VÄHÄN! Mä oon ihan vakuuttunu siitä että hiilarit on mulla aika alhasissa lukemissa, kun en vaan osaa mättää isoja määriä riisiä tai pottua... Hedelmiä oon yrittäny syödä sit lisäks.
Nuo pekoniin käärityt cheddarjuustotäytteiset pepperonit oli toki ihan harkittu osa mun terveellistä ruokavaliota :P Kikhernepihvit oli raivostuttavan erilaisen vaikeet tehdä ilman vehnäjauhoja, mutta hyviä niistäkin tuli, niiden reseptiä ens kerralla kun löydän kuvat jostain :D

Oon mä saanu liikuttuakin vähän. Ettei ihan tuu järkytystä kun ens viikolla alkaa treeni... Eilen kävin kuopuksen kanssa tarkastamassa läheisiä ulkoilureittejä. Osa teistä on vielä jäässä, niin ettei viitsi hikilenkille lähteä vielä. Samalla kurkin ojapenkkoihin ja totesin että vaikka mulla on jo kevät niin kasveilla ei - ei ollut horttaa vielä puskemassa esiin. Ei tosin ihmekään, sillä maa oli edelleen jäässä. Tuossa alaoikealla näkyy yks syy miksi mä tykkään asua täällä missä asun - mä asun kaupungissa, lähiössä ja kaikki palvelut on ihan vieressä ja silti maaseutua ja metsäpolkuja on kävelymatkan päässä. Mikäs sen mukavampaa :D

Sulavaa jäätä, lintujen laulua ja pajunkissoja - ja pääsiäiseen on vielä lähes kaksi kuukautta O.o

Heti yöllä vuorokauden vaihduttua oli pakko hilpasta Body Campin sivulle katsomaan onko treeniohjelmat ja ruokavaliot julkaistu - ja siellähän ne. Nyt menee varmaan tämä päivä sulatellessa... Ruokaa pitää mättää aikamoisia kasoja, mutta ensivilasulta näyttää kyllä hyvältä nuo ohjeet. Ähkyjä odotellessa :D Salitreeniä on kolme kertaa viikossa mikä sopii mulle mainiosti. Tosiaan vasta ohjeita silmäilleenä ja pari sanaa ryhmäläisten kanssa vaihtaneena voin sanoa, että oon tosi positiivisesti yllättynyt siitä miten hyvin jokaisen omat toiveet ja tavoitteet on Body Campilla otettu huomioon. Mä kerroin haluavani kasvaa - sain kunnon mättöeväät. Mä kerroin haluavani peffan lisäks yläkroppatreeniä - mä sain sitä. Lisäks treenikertoja on mulle sopivasti. Hyvältä vaikuttaa siis!

Kasatakseni lisää treenipaineita itelleni pistän teillekin nähtäväks mun "nyt"- aka "ennen"-kuvat. Mä odotin että oisin lössähtänyt jo samaan löllömalliin jossa olin viime kesänä, mut jos ei nyt mitään parannusta oo tapahtunut niin ei tuo ihan pahallekaan näytä (kunhan ei lasketa kankun sellukoloja) :) Siitä vaan sit hiomaan kroppaa parempaan malliin :D

 

Nyt mä lähden väsäämään jättimäisen aamupalan ja sit katsastamaan mun uuden salin - tänään on avajaiset ja treenaamaan pääsee sit ens viikolla. Jei! 

Kasvonaamioo, pt-luentoo ja brunssia

Viikko sitten kävin Joy Naturalissa sekoittelemassa kasvonaamioita. Joy Naturalilla on nettikaupan lisäksi kivijalkaliike Helsingin Mannerheimintiellä, ja sinne putiikin pitäjät olivat järjestäneet kasvonaamiopajan ystävänpäivän kunniaksi. Jo liikkeeseen sisään astuessa tunnelma oli tervetulleeksi toivottava, ja minäkin perusjännittäjä olin siellä ihan rennolla fiiliksellä ilman jänskätystä. Naamioita tehdessä sain vinkkejä siitä mitä kannattaa laittaa minkäkinlaisen ihon naamioon - esimerkiksi luonnonjugurttia rahoittamaan, avokadoa kosteuttamaan tai hunajaa kirkastamaan. Ihan älyttömän mielenkiintoista, ja mun mielestä todella mahtavaa kuulla yrittäjän suusta että "kaikkea ei tarvitse ostaa purkissa". Kodin kaapeista löytyy niin paljon kaikkea iholle hyvää tekevää ainesta, että niitä kannattaa käyttää. Silloin myöskin tietää tarkkaan mitä iholleen laittaa ja esimerkiksi allergiat on helppo selvittää kun omatekoisen tuotteen ainesosaluettelo on tarkalleen tiedossa. Todellista luonnonkosmetiikkaa!

Erikseen ostettavia aineksia oli vain aloe vera-geeli, argan-öljy ja valkoinen savi (jonka aion ihan varppina ostaa itselleni) - kaiken muun sai ruokakaupasta. Avokadoa, sitruunaa, mandariinia, limeä, hunajaa, kookosöljyä ja luonnonjugurttia. Lisäksi kaurahiutaleet ovat oiva aines joko naamioon tai ihon kuorintaan. Sain myös hyvän vinkin kaurahiutaleiden käytöstä naamiossa; hiutaleet turvotetaan ensin vedessä, sitten puristetaan vesi talteen ja sitä nestettä voi sitten käyttää naamion teossa :) Kahvinporoja voi käyttää vartalonkuorintaan ja niiden verenkiertoa herättelevän vaikutuksen sanotaan tehoavan jopa selluliittiin. Ja se valkoinen savi - aivan ihana aine! Valkoinen savi eli kaoliinisavi sopii herkällekin iholle eikä se kuivata ihoa liikaa. Savi puhdistaa ihoa tehokkaasti ja parantaa ihon verenkiertoa jolloin kuona-aineet poistuvat helpommin. Savinaamion kannattaa antaa kuivua iholle, siinä menee kymmenestä kahteenkymmeneen minuuttia - naamion poistamisen jälkeen iho saattaa punoittaa, mutta se kuuluu asiaan eikä ole ärsytyksestä johtuvaa. Jos savinaamion poistaa ennen kuin se on kuivunut, niin iho jää kuitenkin kosteutetun ja pehmeän tuntuiseksi.

Itse ainakin tykkäsin omasta oliiviöljy-hunaja-argan-kookos-jugurtti-aloenaamiostani ihan hirmu paljon. Ihan ehdottomasti kannattaa kokeilla kaikenmoisia yhdistelmiä, vähän vain katsoo mikä omalle iholle tuntuu sopivimmalta ja tietenkin välttää niitä aineksia joille on allerginen. Tässä muutamia aineksia ja niiden vaikutuksia:

Hunaja - on antiseptinen ja puhdistava, pehmittää ihoa, kosteuttaa. Hunajaa on käytetty psoriasiksen ja jopa palohaavojen hoitoon.
Jugurtti - rauhoittaa ja viilentää. Jugurtin maitohapot myös kuorivat ihoa hellävaraisesti.
Avokado - kosteuttaa ja pehmentää, sisältää paljon E-vitamiinia joka toimii antioksidanttina ja vähentää tulehdusta.
Kaura - kirkastaa, puhdistaa, vahvistaa ihoa ja karheana (hiutaleena tms.) käytettynä sillä voi mainiosti ja hellävaraisesi kuoria ihoa.
Hiiva - ihan totta! Hiiva kirkastaa ja kiinteyttää ihoa ja poistaa epäpuhtauksia.
Kananmuna - puhdistaa, ravitsee, vahvistaa ja kosteuttaa.
Asetyylisalisyylihappo elikäs aspiriini - puhdistaa tukkeutuneita ihohuokosia, kuorii ihoa, voi myös käyttää kuivattavana "näppynaamiona" yksittäisille finneille.

Tietoa eri ainesten vaikutuksista löytyy kirjoista ja netistäkin tosi hyvin, kannattaa selailla ja kokkailla naamioita itse. Minä ainaskin aion tehdä kuorintoja ja naamioita nyt itse mieluummin kuin ostaisin niitä kalliilla kaupasta - enkä silloin edes tarkkaan tietäisi mitä nassuuni lätkin. Tämä ongelmaiho tahtoo tietää jos jokin aine sitä kiusaa :) Tuokin naamio jonka tein Joy Naturalissa rauhoitti mun ihoa ja punoitus väheni siitä huolimatta että hankasin naamion kasvosienillä aika kipakasti pois :)

Joy Natural on muuten järjestämässä "kuorinta-työpajaakin" jossain vaiheessa, vink vink ;)

Naamio oli niin herkkua että kissanpentu olisi putsannut naamani etuajassa ellen olisi hypännyt sohvalta ylös :D

Sunnuntaina oli kauan odotettu brunssiaamu ystävien kanssa - mikä sen ihanampaa kuin olla liikkeellä ennen kuin ruuhkat iskee kaupungille ja syödä (kuka ei hyvästä ruoasta tykkäisi, etenkin jos sitä ei aina tarvitse väsätä itse...). Ensimmäisen yhteisbrunssimme paikaksi valikoitui Hakaniemessä sijaitseva Kuja. Kuja oli tosi mukava mesta, rento ja kotoisa, ja työntekijät oli rempseän ystävällisiä. Liika hienostelu puuttui, ja siitä sai meiltä lisäpisteitä. Ruoka oli hyvää ja munkin oli pakko luistaa vehnättömyydestä sen verran että söin yhden itsepaistetun (no, rohkeampi ystäväni sen paistoi) vohvelin. Oli muuten niin älyttömän hyvää etten edes muistanut - voiko vohveleita tehdä gluteenittomana ja onko ne yhtä herkkuja??? Mä tahdon vohveliraudan ja gluteenittomat voffelit ^_^

Omnomnom. Ja ihana istutus :D

Brunssin jälkeen olikin mukava kipittää Salmisaaren Elixialle kuuntelemaan Timo Haikaraisen luentoa aiheesta Treenin, rasvanpolton ja lihaskasvun uudet tuulet. Oli tosi hienoa päästä kuuntelemaan mun mielestäni aikasta isoa nimeä treenaamisen ja liikunta-alan ympyröissä. Ja ihan ilmaiseksi :D Tapahtumaan oli pitänyt ilmottautua etukäteen ja itse sain siitä tiedon herran facebook-sivun kautta. Olin niin innoissani jutusta että tein jopa neljä sivullista muistiinpanoja - joita en yleensä osaa alkuunkaan tehdä.

Maalainen kaupungissa - kuvaa metron valtavan pitkiä liukuportaitakin. Ja metroasemalla olleita kissakuvia (kuvissa esiintyi kuvaajan edesmennyt Hugo-kissa <3 )

Luennolla kuultiin mielenkiintoista asiaa mm. paikallisesta lihaskasvusta, säästöliekistä ja aamuaerobisesta tyhjällä vatsalla. Tuo paikallinen lihaskasvu esimerkiksi ei ole vain hifistelijäbodareitten höpinää, vaan on ihan fakta että eri kulmasta tehtynä liike vaikuttaa lihaksen eri kohtaan, esimerkkinä hauiskääntö myötä-, vasta- tai vasaraotteella. Samaten reisilihas voi venyä toisesta päästä toisen pään tehdessä supistuvaa eli lihaskasvuun johtavaa liikettä. Hifistelyssäkin siis on syynsä. Ihan älyttömän mielenkiintoista - mua kiinnostaa ihmisen fysiologia ja anatomia jo ihan näin ruohonjuuritason saleilijanakin, joten oli mahtavaa kuulla faktaa ihan tutkimustulosten ja kaavioiden kera. Myöskin aamuaerobinen tyhjällä mahalla todettiin tehottomaksi jo pari vuotta sitten TH-valmennuksen blogissa kun vieraileva tähti Lihastohtori Juha Hulmi kirjoitti aiheesta jutun. Silti sitä suositellaan hirmu usein edelleen etenkin laihduttajille. Mutta luennolla saimme nähdä kaavioita siitä, miten aamupalaton saa aineenvaihduntaansa vauhtia vain pariksi tunniksi liikuntasuorituksen jälkeen, kun taas kevyen aamupalan syönyt ohittaa rasvanpolton tehoissa aamupalattoman kun katsotaan arvoja koko vuorokauden ajalta. Älyttömän kiintoisaa!

Luennolla mainostettiin myös Safe Educationia, koulutusorganisaatiota jossa Hulmi on yhtenä toimijana ja kouluttajana. En olisi ollenkaan pistänyt pahakseni jos olisin voittanut arvonnasta kokonaisen pt-koulutuskokonaisuuden, mutta se meni multa ohi. Ei siinä, Safelle on tulossa myöskin ravintoneuvojan koulutus, joka myöskin kiinnostaisi mua ihan helkutisti... Pitäkäähän nyt kaikki mulle peukkuja että joku työhakemus tuottaisi tulostakin, pääsisin töihin ja sitä kautta olis sit varaa hankkiutua noihin koulutuksiinkin. Mää niin tahtoisin! :D

Siinäpä kuulumiset tällä kertaa - vähän vanhoja juttuja mutta sen verta kivoja että kirjotin silti :D Ei ole pitkää aikaa enää siihen että aukeaa se mulle sopiva sali, niin sit pääsen päivittelemään kunnolla taas treenijuttujakin. Ja ainiin, päätinhän mä osallistua maaliskuun alussa alkavaan Body Campin BootyCamppiinkin! Jei! Ryhmäpainostusta ja uusia ohjeita - en malttais odottaa :D

Kymmenen kysymyksen haaste!

52 viikon Noora haastoi minut blogissaan We heart It-aiheiseen haasteeseen. Vastaa siis näihin seuraavaan kymmeneen kysymykseen http://weheartit.com - sivun kuvien kautta. Etsi itsellesi sopivia kuvia ja tee niistä kollaasi tai käytä vain yhtä täydellistä kuvaa. Inspiroidu ja haaveile!

1. Unelmahiuksesi?

Jep, ei mitään luonnollista. Ja mun tukka kiittää :D

2. Unelmakaupunkisi?

Tää oli hirmu vaikee, etenkin kun en oo ollenkaan reissunaisia. Mut Helsinki on kiva ja Reykjavikin ja Berliinin tahtoisin nähä. Ainakin. Sit joskus :)

3. Unelmatalosi?

Tykkään kaikesta söpöstä. Ja vanhasta. Kitchistäkin.

4. Lempivaatteesi?

Strechfarkut, huppari, prätkärotsi jam lenkkarit on mun ykköslempparit. Ja verkkarit ^_^ Hienostellessa tykkään gootista sun muusta vähän erilaisesta. Ja musta, se vaan on mun väri.

5. Mitä teet mieluiten vapaapäivänäsi?

Syön, saleilen, kävelen, kuvaan, luen, löhöön kissojen kanssa tai pidän muksujen kanssa leffaillan :)

6. Tavaroita tai asioita joita haluaisit?

Onhan niitä, mut isoimmat toiveet ois oma talo ja sit noita rahalla saamattomia. Ja se, että lapsilla ois kaikki aina hyvin :)

7. Keneltä haluaisit näyttää?

Mä oon vaan vähän liian laiska vielä tuollaseen...

8. Unelmiesi ammatti?

Hyvinvointia, liikuntaa, ravintoa, kauneutta... Ne kun sais yhdistettyä :)

9. Asioita joita rakastat?

Ruoka (ajatella!) ja kuohuviini, mut nekään ei ois mitään jos ei ois perhettä ja ystäviä kenen kan nauttia <3
Positiivisuus on ihanaa, saleilu on ihanaa, löhöpäivät on mahtavia ja nukkuminen... <3

10. Satunnainen kuva.

Juu, en voinu valita vaan yhtä kun niitä löyty niin monta :D

Ja mä haastan tähän seuraavat blogit:

Keltaisessa keittiössä

Treenimuija liikkeellä

Muutoksen tuulia,..

Training day

Operaatio: Unelmakroppaa tavoittelemassa

Reseptipläjäys :D

Ei, en mä ole unohtanut teitä <3 Mä olen vain ollut osin saamaton ja osin kiireinen ja osin oon tietoisesti vältellyt kissanpentu-tietokone-yhdistelmää jolloin päivittely auttamatta jää... Mutta tän päivityskatkoksen aikana mä olen ehtinyt saada kortisonipiikin polveeni (arvatkaa oliko ihanaa kun se liikkeen paksuus hävisi!), oon käyny optikolla ja jalkahoitajalla ja nyt oottelen ensimmäisiä ikinä lukulasejani (ne on niiiiiin siistit!) ja kutsua apuvälineklinikalle jossa mulle tehdään tukipohjalliset. Sitten ei tarvitse enää koko ajan keskittyä pitämään lättäjalkaa suorassa eikä jalat ehkä väsy niin nopeasti :)

Mutta nyt asiaan! Oon lupaillut kirjotella muutamia reseptejä muillakein kokeiltavaksi ja hoidan sen homman nyt. Ensimmäisenä mantelinäkkileipä, joka toimii suolakeksinkin korvikkeena ihan tosi hyvin.

Pussista huomaa että mantelissa on rasvaa jauhonakin :D

Mantelinäkkärin ohjeeseen törmäsin etsiessäni jotain aivan muuta. Hiidenuhman keittiö vinkkasi tästä herkusta ja seuraavalla kerralla Punnitse & Säästään eksyessäni mukaani tarttui mantelijauhoja... Tyyristä tavaraahan se on, mutta piti päästä kokeilemaa. Ja kokeilun jälkeen olen mielessäni käynyt läpi tuttavia joilla mahtaisi olla pääsy tukkuun ja sitä kautta halvempaan ja isompaan pakkaukseen mantelijauhoa... :D Mutta tämä oli ihan älyttömän helppo tehdä eikä aineitakaan tarvitse ostaa pitkän listan mukaan: mantelijauhoja, psylliumia, suolaa, öljyä ja vettä. Ja se onnistui vaikka mokasin! Mietinkin onko tätä ylipäänsä mahdollista sössiä - paisti käräyttämällä uunissa... Mulla oli siis mantelijauhoa kolmisen desiä, eli vähemmän kuin ohjeessa. Muistin asian hienosti siihen asti kun aloin mittailemaan muita aineksia... Psylliumia, suolaa ja öljyä meni siis viiden desin ohjeen mukaan ja vettäkin humpsautin kaksi desiä ennen kuin tajusin mokani. Mutta älkää huoliko: testasin taas teidän takianne sössimistilanteen eikä se tosiaankaan haitannut mitään! :D

Kerrosvuoka... Mun uusi, suuri rakkauteni <3 Oon tehnyt tätä tonnikalalla ja jauhelihalla, kanallakin voisin kokeilla... Tätähän voi varioida ihan loputtomiin, mutta näillä aineksilla tää on mun lemppari...

Tarvitaan: kesäkurpitsaa, sipulia, selleriä, fetaa, tomaattikastiketta, jauhelihaa/kanaa/tonnikalaa, valkosipulia ja juustoraastetta.
Ensin paistetaan jauheliha/kana ja maustetaan se reilusti. Itse käytän pippurisekoitusta, suolaa, paprikajauhetta, chilijauhetta ja timjamia.
Sitten aletaan latomaan tavaraa uunivuokaan. Kesäkurpitsasta saa sopivan ohuita viipaleita juustohöylällä. Ensin kesäkurpitsaa, päälle sipulia (suolaa tähän väliin), fetaa ja tomaattimurskaa. Tomaattimurskan päälle taas hippasen suolaa ja reiluhkosti hunajaa (tungen nykyään tomaattijuttuihin aina hunajaakin, oon varma että se estää tomaattia närästämästä :D ) ja lisää kesäkurpitsaa. Sitten on lihan vuoro ja lihan päälle valkosipuliviipaleet (tai kuivatut lastut). Päällimmäiseksi vielä fetaa ja kesäkurpitsaa ja kesäkurpitsan päälle juustoraaste. Juustoraasteen päälle herkkujuusto (vuohenjuusto tai stilton tms. namu) ja koko komeus uuniin. Suolan lisääminen joka välissä kuulostaa ehkä hassulta, mut mä oon vasta oppinut käyttämään suolaa niin hokematta unohtaisin lisätä sitä tarpeeks. Ennen lisäsin kokatessakin suolan sirottimella...
Koko hässäkkä on uunissa 175-asteessa ehkä puolisen tuntia - sen aikaa että juusto näyttää hyvälle. Kauemmin jos pitää niin saa ihan pehmeitä vihanneksia, mutta ite tykkään sillein sopivan napakoista. Kannattaa kokeilla ;)

Kauneudesta en tiedä mutta voi jessus kun tää on hyvää!

Ryppypottujen ja salaatin kanssa - nam!

Nyhtöpossu tunkee nyt silmille joka paikassa - mutta sehän ei haittaa koska se on sen verran hyvää ja helppoa ruokaa että kaikkien pitääkin siitä tietää :D Itse tein nyhtöpossuksia suomennettua pulled porkkia ensimmäisen kerran vappuna ja vaikutuin. Nyt tein uusinnan suurinpiirtein samalla reseptillä (mähän en osaa niitä kunnolla seurata...) ja parvekkeella odottaa parin kilon satsi possun uunilihaa jotta pääsen kokeilemaan jotain toisakin reseptiä. Nojoo, ja että lapsetkin saa herkkua, koska se mitä jäi perjantain possusta, upposi kyllä kokonaan mun mahaani viikonlopun aikana...
Monestihan tätä tarjotaan hampparin täytteenä, mutta meillä sitä on syöty myös ryppyperunoiden, nachojen ja muussin kanssa. Ja coleslaw on tälle oiva kaveri ;)

Mutta, kolamarinoitu nyhtis syntyi näin:

Lihaksi tarvitset possun lapaa tai kassleria tai uunilihaa (en tiedä mitä osaa se on, edes google ei kertonut), mitä enemmän, sen parempi :P Mulla oli vähän vajaa kilo tällä kertaa. Itse oon tehnyt vain lavasta, uuniliha on kyllä kokeiluvuorossa tällä viikolla.
Marinadiin tarvitset:  soijaa 0,5dl, ketsuppia 0,5dl, chilijauhetta 1tl, paprikajauhetta 2tl, liquid smokea 2rkl, bbq-mausteseosta 1tl, valkosipulia 5 isoa kynttä paloiteltuna, yksi iso sipuli, dijon-sinappia 1rkl ja puoli litraa kokista.
Ihan ensimmäiseksi lätkin lihan pintaan reilusti suolaa ja pippuriseosta ja jätin yksikseen nököttämään hetkeksi... Olisiko mennyt noin tunti plus marinadin sekoitus kun possu sitten pääsi odottamaansa marinadikylpyyn. Kiikutin kulhon peiteltynä parvekkeelle viileään ja annoin lihan muhia marinadissa seuraavaan päivään. Aamulla nostin kulhon sisälle ja annoin lämmetä muutaman tunnin. Tätä lillutus-sessiota ei ole pakko tehdä, vaan lihan voi pistää suoraan marinadissa paistopussiin ja uuniin. Mä vaan tykkään tehdä ylimääräkiemuroita välillä :D
Uuni laitetaan lämpenemään 125 asteeseen. Kun lihamötkäle on taiteiltu paistopussiin ja onnistuneesti kaadettu ainakin suurin osa marinadista pussiin myös, suljetaan pussi ja laitetaan uunivuokaan. Sitten vuoka pussukoineen uuniin ja unohdetaan se sinne. Ihan oikeasti, sen voi unohtaa - kypsennysaika on meinaan hurjan pitkä ja siitä tulee ihan tylsä jos meinaat kurkkia koko ajan uuniin. Mulla possu tais löhötä uunissa lähemmäs seitsemän tuntia. Saattaapi olla että vähempikin riittää, viiskin tuntia vois olla ok.

Kun possu on otettu uunista takaisin kylmään maailmaan, valutetaan marinadi kattilaan - mä teen sen niin että leikkaan paistopussiin pienen reiän. Lihaa meinaan on varmaan aika turha alkaa noukkimaan sieltä marinadin seasta, koska se on niin ä-lyt-tö-män mureeta että kalasteluks menee... Se humpsautetaan kulhoon sitten marinadin poiston jälkeen. Siinä vaiheessa ootkin varmaan jo huomannu miten pehmosta liha on ja todennut että se hajoaa ihan kosketuksesta. Sit vaan rääpimään nahkat, luut, liiat rasvat sun muut ylimäärät pois herkkulihan seasta, ja sit haarukoilla hajottelemaan liha pieneksi.
Marinadista mä keittelin sit bbq-kastikkeen lisäämällä siihen tomaattipyrettä, punaviinietikkaa (punaviinikin ois käyny) ja puolikkaan sitruunan mehu. Satunnaiset sipulit ja valkosipulit muussasin sauvasekottimella hienoksi. Keittelin soossia kasaan varmaan reilu puoli tuntia. ja sitten kaadoin sen possun päälle!

Possun kanssa tarjosin ryppypottuja, joista oonkin jo aikaisemmin kertonut ylimalkaisen ohjeen kanssa täällä.

Dagen efter-annos nachojen ja sekalaisten juustojen kanssa, ja fetasalaatin päällä läjä tujua tsatsikia :P

Kookoskanakeitto kaikilla härpäkkeillä... Se kummitteli mun mielessä viikkotolkulla ennen kuin sain aikaiseksi tehdä sitä. Arvatkaa miksi? Koska kerrosvuoka kummitteli vielä kovempaa ja mä tein sitä uudestaan ja uudestaan :D

Eilen sain vihdoin kanakeittonikin tehtyä. Mitään määriä en kirjoittanut ylös, mutta keiton voikin tehdä melko suurpiirteisesti. Ehkä? Kanan fileesuikaleita paistoin sipulin kanssa kookosöljyssä, maustoin chilillä, pippuriseoksella, suolalla ja inkiväärillä (oli vain pussiversiota mutta EHDOTTOMASTI tuoretta mieluummin), viskasin sekaan paprikaa, selleriä, purkkimaissia (koska se on rapsakampaa kuin pakastemaissi) ja kesäkurpitsaa ja paistelin niitäkin hetken. Seitsemisen desiä vettä päälle, he-ma-pa-riisi-pakastepussista jonkun verran ja samoin pakaste-kasvissuikaleita ja annoin kiehua. Sitten kookosmaitoa sekaan ja yhden limen mehu ja kuori (muista pestä se hyvin!) ja mehua sitruunasta maun mukaan. Itse tykkäsin melko kirpeästä. Lopuksi vaan tarkistin maut, ettei mikään hyppää hirveästi yli muiden - ja omnom kun oli taas hyvää ruokaa!

Vaikka oon ollut nyt sillä gluteenittomalla kuurilla muutaman viikon, niin sunnuntaina annoin itselleni luvan syödä vähän vehnää. Kuopus kun tahtoi tehdä mulle synttärikakun kun perhettä oli tulossa kahville. Ja katsokaa mikä taideteos! Mä en jotenkin ois odottanut yhdeksänvuotiaalta pojalta tuollasta herkkyyttä kakun koristelussa :D

Hyvää synttäriä minä ^_^

 Leuanvetohaasteesta mulla ei ole yhtään kuvaa, koska näytän siinä hommassa niin epäedustavalta... No ei, se vaan on niin nopeeta toimintaa ettei kukaan ehdi ottaa kuvaa kun mä nykäsen sen pari senttiä ylöspäin. Mä siis saan jo liikettä aikaiseksi! Oon ihan hirmusen ylpeä! Alotin treenaamisen kolmisen viikkoa sit - ja ihan täysin nollasta. Luin että aloittelijan kannattaa harjoitella roikkumalla tangossa - olen siis tehnyt niin. Roikkunut roikkumasta päästyänikin - no, en ehkä ihan mutta se kuulosti kivalta :) Roikkuminen pitää tehdä niin että samalla vahvistuu - siis hartiat ja lapaluut alhaalla. Huomasin kyllä että sormien puristusvoima mulla on ihan jostain syvältä, mutta sekin on pikkasen jo parantunut. Toinen treeni mitä olen tehnyt on se, että hyppään tankoon roikkumaan kädet koukussa ja laskeudun siitä alas niin hitaasti kuin mahdollista.

Ja ihan tosi, vaikka nuo kuulostaa (ja tuntuukin) aika helpoiltaharjotuksilta, niin joku juju niissä on, koska vaikka en nousekaan suorilta käsiltä vielä mihinkään, niin kädet koukussa liikettä tapahtuu jo senttejä. Ihan huisin mahtavaa!

Ei silti, ei ole enää pitkää aikaa harjoitella - maaliskuun loppuun mennessä olisi pitänyt saada pinnistettyä se ensimmäinen leuka. Jännittää :D

Tätä kirjaa mä alan selaamaan tänään. Äiti siitä mulle vinkkas, mä googletin ja koska en luottanu siihen että kirjastosta saisin sen yhtään nopsempaan päätin tilata sen ihan omaksi. AdLibriksestä sain muutaman muunkin kirjan alesta eikä neljän kirjan yhteishinta ollut kuin reilu parikymppiä :D

Mua kiinnostaa ihan hirveästi kaikki se mitä meidän suolistossa tapahtuu ja mihin kaikkeen suolisto vaikuttaa. Ei ole montaa kuukautta siitä kun tuli Prisma-jakso, jossa kerrottiin maitohappobakteereilla saadun tuloksia autismin hoidossa - sairauden, jota ei pitänyt voida hoitaa... Mä uskon että suoliston ja sen bakteeriston hyvinvointi on yhteydessä tosi moneen asiaan - ihoon, mielialaan, yleiseen terveyteen, jopa moneen sairauteen. Ja mä tahdon nyt oppia asiasta kaiken mahdollisen, että osaan pitää mun rakkaista pöpöistäni mahdollisimman hyvän huolen. Kerron sit teillekin kun tiedän enemmän. Parsakaali ainakin tais olla niille mieleen - vink vink ;)

Muistutan edelleen, että facebookissa (täällä) on vähän ekstraa tähän blogiin - kuten sadan päivän haaste Sata syytä olla onnellinen ;)