sunnuntai 25. elokuuta 2019

Don't fear the Reaper.

Asia voi olla monelle arka, mutta haluan silti heti alkuun teroittaa että minulla on hyvä olo. Minulle kuolema ei aiheena ole koskaan ollut tabu, vaikka se joskus on pelottanutkin.

Syöpää sairastaessa minua pelotti etten näe poikieni kasvamista. Ja etten näe miten Game of Thrones loppuu. Toinen on nyt hoidettu. Mutta toinen, tärkeämpikin on aika hyvin hoidossa. Kuten ystäväni asian ilmaisi, "tämän pelin main storyline on menty läpi!"

Minä olen hirveän hyvin hoitanut sen, mikä on vanhemman tehtävä. Minun muksuni luottavat omaan kykyynsä hoitaa asioita. Minun muksuni osaavat hoitaa asiansa. Minun muksuni ajattelevat niin vahvasti omilla aivoillaan etteivät ole aikoihin olleet minun kanssani kaikesta samaa mieltä. Minun muksuni kyseenalaistavat, kyselevät ja päättelevät. Minun muksuni pärjäävät hienosti ilman minua.

Totta kai se vähän kirpaisee ettei ole jonkun elämän edellytys, mutta kun se on vanhemmuuden tärkein tehtävä - tehdä itsensä tarpeettomaksi.

En minä kuolla halua. Kyse ei ole ollenkaan siitä.



Vaan siitä, että jos minä jäisin huomenna auton alle niin minulta ei jäisi mitään kesken. Minua ei harmittaisi enkä minä jäisi kummittelemaan. Minulla on kaikki hyvin, minulla ei ole loputonta bucket listiä läpikäytäväksi, vaan kaikki on hyvin näinkin.

En koskaan ole ymmärtänytkään niitä ihmisiä joilla on hirveä kiire tehdä ja kokea ja mennä. Jokainen elää tavallaan toki, mutta minulle ei ole sopinut sellainen ympäriinsä juokseminen ollenkaan.

Minulta on myös kysytty miten voin olla niin rauhallinen ja miten olen saavuttanut tällaisen seesteisen olon. En tiedä, en oikeasti tiedä. Minä vain olen tällainen, enkä koskaan ole osannut enkä halunnut analysoida asioita puhki. Minusta elämää ei voi elää minkään käsikirjoituksen mukaan eikä sitä ole tarkoitus kuvioida jonkun toisen kartan perusteella.

Minä olen tosi hidas ihminen, enkä yleensäkään osaa sanoa asioita heti niistä kysyttäessä. Minulla saattaa olla tietty fiilis heti, mutta asioiden sanoittaminen sujuu minulta melkoisen hitaasti. Musiikki ja lyriikat on usein näissä asioissa helpotus ja oikotie. Uskon sen olevan ihan geeniperäistä. Siksi tälläkin purkauksella on katalyytti-biisi. Nyt se on tämä.





Hitaudestani johtuen en ehkä myöskään osaa lukea ihmisiä kovin hyvin, paitsi mitä nyt ihan kevyissä arkitilanteissa. Siksi kuvittelen usein asioita väärin ja se jälkeenpäin harmittaa. Mutta se on ihan eri aihe eikä kuulu tähän blogikirjoitukseen.

Mistä tuli mieleeni että kiinnostaako ihmisiä lukea minun mielenliikkeistäni, joita tosin saattaa olla vähänlaisesti? En myöskään välttämättä hallitse kaikista syvällisimpiä ajatuksenjuoksuja vaikka välillä syviin vesiin eksynkin. Alun perinhän tämä blogi oli elämänmuutokselle ja terveellisille elämäntavoille, mutta syövän myötä tämä lähti haahuilemaan ihan muihin suuntiin. Haluatteko lukea lisää treenipäivistäni ja ruokavaliostani vai yleisestä sätkyilystäni arjessa? :D

Yksi hieno biisi on omiin fiiliksiinn liittyen on Kansasin Carry on my wayward son :)

Syövästä tuli mieleeni, että ehkä nämä kuolemanläheiset ajatuksenikin ovat sitä perua. Kun kerran, tai muutamankin, on ollut tosi lähellä kuolemaa ja miettinyt asiaa, niin aihe ei ole enää niin vaikea kuin ehkä perusterveellä on. Kaukainen se ei ainakaan ole pitkään aikaan ollut. enkä sen läheisyydestä aio luopuakaan ainakaan vielä pariin vuoteen. Viisi puhdasta vuotta, se on se tietty raja joka minulle merkkaa terveen rajaa. Two to go.

Joka tapauksessa tämän purkauksen tarkoitus oli kertoa siitä, että en pelkää kuolemaa, kuten (hei te siellä!) moni ystäväni tuntuu tekevän. Että kuolema voi oikeasti olla myös kaveri jonka tapaaminen ei ole ollenkaan epämiellyttävää. Ja ettei tämä ajatuskuvio vaadi kahdeksankymmenen vuoden ikää.

Ja mikä tärkeintä, kuoleman hyväksyminen ei tarkoita kuoleman kaipuuta eikä elämään kyllästymistä! Minusta vain tuntuu että kaikki on niin hyvin ettei minulla ole asioiden suhteen paranneltavaa. On asioita joita haluan vielä ja haluan elää ainakin toiset 42 vuotta. Mutta kaikki tästä eteenpäin on vaan plussaa.

Tämä kuva koska haulla Love & Death tuli vain hirveä läjä kuvia liittyen aika loistavaan Netflixin sarjaan aiheesta :D





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentteja? Ajatuksia? Ruusuja tai risuja? Anna tulla :D